Kenellekään ei liene syytä enää perustella, mistä syistä Valpperin koulu tulisi säilyttää. Koulun uskomattoman ihanasta henkilökunnasta, uudesta hyväkuntoisesta rakennuksesta ja muista puitteista ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa.
Mikä sitten mättää? Yksipuolinen kouluverkkoselvitys, kiirehtivä aikataulu. Nämä asiat saavat minut uskomaan, että järkipuhe ei tässä asiassa auta, vaan päätökset tehdään nyt valtuutettujen omia agendoja tukemaan.
On täysin absurdia ajatella, että näin kiireisellä aikataululla toteutettu, puutteellinen, yksipuolinen ja väkisin läpi ryskitty kouluverkkoselvitys voisi olla vakavasti otettava seikka näin kohtalokkaassa päätöksessä. Selvitys on yhtä luotettava kuin se, että lapseni kurkistaisi täyteen jääkaappiin ja toteaisi, ettei sieltä löydy mitään syötävää. Pitävätkö päättäjät kuntalaisia niin tyhminä, että tällaisen purematta nielisimme?
Valpperin kylän kukoistuksen takana on monta tekijää. Kylän leikkipuisto on hyvä esimerkki: kunta ei ole nähnyt tärkeäksi virkistää Valpperin lapsiperheiden elämää leikkipuistolla. Se on hankittu kyläyhdistyksen toimesta ja pidetään yllä talkoovoimin. Sauna, kota, uimalampi, maastopyörärata, frisbeegolf, minigolf, ulkourheilulaitteet, beach volley, nämä ovat aktiivisten kyläläisten, kyläyhdistyksen, koulun vanhempainyhdistyksen, Nousiaisten Alun ja Erkki Peltolan testamenttirahaston ansiota, vaikka kuntakin jollain tasolla on joihinkin näistä osallistunut.
Hirmuisen paljon voimme tehdä itse. Kylän sydän ja elinvoiman ylläpitäjä on kuitenkin koulu ja koulun sydämen saa pumppaamaan Nousiaisten kunta. Siihen me kyläläiset emme valitettavasti itse pysty.
Tuntuu siltä, että kunnan arvostus ja kiinnostus tätä mahtavaa kylää kohtaan on häilyvän pieni ja kyläkoulun sulkemisen suunnittelu on yksi naula lisää tässä arkussa.
Lakkautusuhan alla on myös esimerkiksi Kyynämöisen koulu Keski-Suomessa. Tässä ote heidän koulunsa vanhempainyhdistyksen vetoomuksesta: maantieteilijä ja filosofian tohtori Sami Tantarimäki kirjoittaa Eila Korpisen kirjassa, että koulun lakkauttamisessa esimerkiksi palkoissa ja kiinteistökuluissa säästöjä saadaan, mutta järjestely voi tuoda odottamattomia kuluja, jolloin säästäminen voi tulla kalliiksi.
Tantarimäki kirjoittaa myös, että lakkautuksen ja julkisen kiistelyn kerrannaisvaikutuksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset lapsiin, aikuisiin, kylän ja kunnan vetovoimaisuuteen, muuttoliikkeeseen, palveluihin, aluekehitykseen ja verotuloihin.
Korpinen kirjoittaa, että monet kyläkoululakkautukset on tehty hätiköidysti, hallinnollisesti epämääräisen perustein ja vastoin uusinta tutkimustietoa kustannuksista ja vaikutuksista välittämättä.
Korpinen kirjoittaa, että on myös kuntia, joissa kyläkoulut on rauhoitettu ja lakkautuspäätöksiä on peruttu: kunta on profiloitunut lapsiystävälliseksi tulevaisuuskunnaksi. Koulun lakkautukseen liittyvissä laskelmissa tulisi huomioida myös vaikeasti arvioitavia aineettomia seikkoja.
Jos valtuusto päätyy ratkaisuun, joka niin monen mielestä on täysin järjenvastainen, annan pyytämättä yhden vinkin: koulun sulkemisesta mahdollisesti säästetyillä rahoilla kannattaisi palkata erittäin pätevä ammattilainen nostamaan kunnan pohjamutiin valunut imago. Kukaan ei halua muuttaa kuntaan jossa päätöksenteko on tällä tasolla ja joka esiintyy mediassa näin huonossa valossa. Toisaalta: mitä jos päätös olisikin päinvastainen? Tehdään Valpperin koulusta ”rauhoitettu” koulu, jossa oppilaiden ja vanhempien ei tarvitse kantaa huolta tulevaisuudesta. Palkataan ammattilainen lisäämään kylän vetovoimaa: markkinoidaan vapaita tontteja, kenties rakennetaan asuinalue, jatketaan neuvotteluja mahdollisesta Föli-yhteistyöstä?
Unohdetaan poliittiset agendat ja tehdään ratkaisu Valpperin koulun kohtalosta rakkaudella ja luottavaisesti tulevaisuuteen uskoen.
Suvi Silmunen