Nel­jän yri­tyk­sen yh­teis­työ­nä on ke­hi­tet­ty pro­ses­si, jol­la val­mis­te­taan en­sim­mäi­se­nä maa­il­mas­sa ruo­ka- ja re­hu­tuo­tan­non si­vu­vir­rois­ta kom­pos­toi­tu­vaa bi­o­muo­via. Uu­teen­kau­pun­kiin ol­laan ra­ken­ta­mas­sa bi­o­po­ly­mee­ri­teh­das­ta, jos­sa pi­lo­toi­daan bi­o­muo­vin val­mis­tus­ta te­ol­li­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa.

Soi­jan ja­los­tuk­ses­ta täh­teek­si jää­vä sii­rap­pi­mai­nen soi­ja­me­las­si on nyt bi­o­muo­vin raa­ka-ai­net­ta. Nel­jä vuot­ta ke­hi­te­tys­sä kak­si­vai­hei­ses­sa pro­ses­sis­sa soi­ja­me­las­si käy en­sin bi­o­re­ak­to­ris­sa mai­to­ha­pok­si, jos­ta po­ly­lak­ti­di-bi­o­ma­te­ri­aa­li val­mis­te­taan. Po­ly­lak­ti­dia on käy­tet­ty vuo­si­kym­me­niä lää­ke­tie­teel­li­si­nä imp­lant­tei­na ja nyt sii­tä voi­daan teh­dä muun mu­as­sa 3D-tu­los­ti­mien fi­la­ment­te­ja.

Fin­n­fo­am, Brightp­lus, VTT ja Nor­dic Soya ovat yri­ty­syh­teis­työ­nä tut­ki­neet soi­jan ja­los­tuk­sen si­vu­vir­ta­na syn­ty­vän soi­ja­me­las­sin mah­dol­li­suuk­sia tu­le­vai­suu­den raa­ka-ai­nee­na. Osit­tain Bu­si­ness Fin­lan­din ra­hoit­ta­ma tut­ki­musp­ro­jek­ti kes­ti nel­jä vuot­ta.

– Yh­teis­työp­ro­jek­tin tu­lok­se­na syn­ty­neen pro­ses­si-in­no­vaa­ti­on avul­la en­sim­mäi­se­nä maa­il­mas­sa soi­jan­tuo­tan­non si­vu­vir­rois­ta val­mis­te­taan eko­lo­gis­ta mai­to­hap­po­po­ly­mee­riä. Näin voi­daan tar­jo­ta kes­tä­väm­pi vaih­to­eh­to myös so­ke­ris­ta ja mais­sis­ta tuo­te­tul­le mai­to­hap­po­po­ly­mee­ril­le, jois­sa käy­te­tään neit­seel­li­siä raa­ka-ai­nei­ta eli vil­jel­lään bi­o­muo­vin, ei ruo­an tuo­tan­toa var­ten, Fin­n­fo­a­min toi­mi­tus­joh­ta­ja Hen­ri Nie­mi­nen to­te­aa.

Ruu­ak­si kel­paa­ma­ton soi­ja­me­las­si on ai­em­min hä­vi­tet­ty polt­ta­mal­la. Bi­o­ma­te­ri­aa­lien val­mis­ta­mi­nen ruo­an­tuo­tan­non si­vu­vir­rois­ta pa­ran­taa myös tuo­tan­non kan­nat­ta­vuut­ta.

Nor­dic Soya Oy käyt­tää Uu­den­kau­pun­gin teh­taas­saan Eu­roo­pas­sa vil­jel­tyä soi­jaa. Sen ja­los­tusp­ro­ses­sis­sa täh­teek­si jää­vää soi­ja­me­las­sia on käy­tet­ty tut­ki­muk­sen raa­ka-ai­nee­na. Ko­ti­mai­nen in­no­vaa­tio yh­dis­tää uu­del­la ta­val­la syn­teet­tis­tä bi­o­lo­gi­aa, ke­mi­aa ja ma­te­ri­aa­li­tek­no­lo­gi­aa.

– Pro­jek­ti on eri­no­mai­nen esi­merk­ki sii­tä, mitä te­ol­li­sen bi­o­tek­nii­kan osaa­mi­sen avul­la voi­daan saa­vut­taa. Tämä on tai­don­näy­te haas­ta­van te­ol­li­suu­den täh­teen muun­ta­mi­ses­ta kor­ke­am­pi­ar­voi­sek­si tuot­teek­si mik­ro­bien avul­la. Teh­tä­vä on vaa­ti­nut mer­kit­tä­viä tek­no­lo­gi­sia pon­nis­tuk­sia pro­ses­sin eri vai­heis­sa. Sii­nä on hyö­dyn­net­ty eri­tyi­ses­ti VTT:n osaa­mis­ta syn­teet­ti­ses­sä bi­o­lo­gi­as­sa, mik­ro­bien muok­kauk­ses­sa ja bi­op­ro­ses­sien op­ti­moin­nis­sa, VTT:n stra­te­gi­a­joh­ta­ja Tii­na Na­ka­ri-Se­tä­lä sa­noo.

Ko­ti­mais­ta bi­o­raa­ka-ai­neen ke­hi­tys- ja tuo­tan­to­kon­sep­tia voi­daan laa­jen­taa jat­kos­sa uu­sil­le mark­ki­noil­le, mis­sä soi­ja­pa­pua ja­los­te­taan ruo­ka- ja re­hu­tuo­tan­toon. Glo­baa­lis­ti soi­jan tuo­tan­nos­ta yli jää­väl­lä täh­teil­lä voi­tai­siin tuot­taa vuo­si­ta­sol­la noin 22 mil­joo­naa ton­nia bi­o­muo­via.

Uu­sien bi­o­ma­te­ri­aa­li-in­no­vaa­ti­oi­den pi­lo­toin­tia var­ten yri­tyk­set ovat aloit­ta­mas­sa pi­lot­ti­teh­das­han­ket­ta Uu­teen­kau­pun­kiin Nor­dic Soya Oy:n eli Eu­roo­pan suu­rim­man soi­ja­pa­pu­ja­los­ta­mon yh­tey­teen. Pi­lot­ti­teh­das ra­ken­ne­taan vuo­si­na 2021–2022. Teh­das suun­ni­tel­laan käyt­töö­no­tet­ta­vak­si vuo­den 2023 lop­puun men­nes­sä.

– Pi­lot­ti­teh­das tu­kee to­teu­tu­es­saan mer­kit­tä­väs­ti Suo­men kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen eko­sys­tee­miä ja tu­le­vai­suu­den työ­paik­ko­jen syn­ty­mis­tä, Na­ka­ri-Se­tä­lä to­te­aa.

Fin­n­fo­am Oy ja­kau­tui vuo­den 2021 alus­sa kah­dek­si yri­tyk­sek­si, jois­ta FF-Fu­tu­re kes­kit­tyy tu­le­vai­suu­den rat­kai­sui­hin. Nyt käyn­nis­tet­tä­vä pi­lot­ti­teh­das­han­ke on FF-Fu­tu­ren en­sim­mäi­nen suu­ri in­ves­toin­ti.

– Suo­mel­la on lois­ta­vat mah­dol­li­suu­det ryh­tyä bi­o­ma­te­ri­aa­lien edel­lä­kä­vi­jäk­si, mut­ta tämä edel­lyt­tää, et­tä ko­ti­maas­sa on re­surs­se­ja tes­ta­ta tuo­tan­top­ro­ses­sin skaa­laus­ta. Ha­lu­am­me ol­la mu­ka­na ra­ken­ta­mas­sa alan ko­ti­mai­sel­le eko­sys­tee­mil­le konk­reet­ti­sia re­surs­se­ja, ja et­sim­me mu­kaan toi­mi­joi­ta, joil­la on kiin­nos­tus ra­ken­taa ko­ti­mais­ta bi­o­ma­te­ri­aa­li­tuo­tan­toa ja kau­pal­lis­taa sitä glo­baa­leil­le mark­ki­noil­le, Nie­mi­nen sa­noo.

Pro­jek­tin koor­di­noin­nis­ta vas­tan­nut Brightp­lus Oy tuot­taa yh­des­sä yh­teis­työ­kump­pa­nei­den kans­sa uu­sia vih­re­än ke­mi­an in­no­vaa­ti­oi­ta, joi­ta pi­lot­ti­teh­taas­sa voi tes­ta­ta.

– On iso tek­ni­nen edis­ty­sas­kel, et­tä ruu­an­tuo­tan­toon kel­paa­mat­to­mis­ta si­vu­vir­rois­ta voi­daan nyt val­mis­taa kor­ke­an ja­los­tu­sar­von ko­ti­mai­sia vas­tuul­li­sia bi­o­poh­jai­sia tuot­tei­ta, Brightp­lus Oy:n tek­no­lo­gi­a­joh­ta­ja Jark­ko Lei­vo sa­noo.

– Voim­me osaa­mi­sem­me avul­la muo­ka­ta eko­lo­gi­sen bi­o­ma­te­ri­aa­lin mo­nia omi­nai­suuk­sia, ku­ten lä­pi­nä­ky­vyyt­tä ja kal­vo­muo­vau­tu­vuut­ta tai toi­saal­ta pa­ran­taa sen ke­mi­al­lis­ta kes­tä­vyyt­tä ja uu­del­leen­käy­tet­tä­vyyt­tä. Et­sim­me pi­o­nee­ri­hen­ki­siä ma­te­ri­aa­li­tek­no­lo­gi­as­ta kiin­nos­tu­nei­ta kump­pa­nei­ta, joi­den kans­sa voim­me ke­hit­tää li­sää uu­sia in­no­va­tii­vi­sia so­vel­luk­sia bi­o­po­ly­mee­rin hyö­dyn­tä­mi­sek­si.