Sari Honkasalo
Mynämäen kunnan auditorio täyttyi viimeistä paikkaa myöden keskiviikkona pidetyssä yleisötilaisuudessa, jossa esiteltiin parhaillaan nähtävillä olevaa Kolsa-Juvansuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotusta.
Suunnitteilla olevista tuulivoimaloista seitsemän sijoittuu Mynämäen Juvansuon alueelle ja neljä Laitilan puolelle Kolsan alueelle. Kaava-alueelta on Vehmaan keskustaan noin 8 kilometriä, Mynämäen keskustaan 10 ja Laitilan keskustaan noin 14. Kaava-alueen itäpuolella kulkee Kasitie ja siitä risteävä Krouvinummentie.
Hanketta vie eteenpäin Abo Wind Oy. Se on hankekehitysyritys, joka ei itse omista puistoja.
– Valmistumisen jälkeen ne myydään puhtaasta vihreästä energiasta kiinnostuneelle pääomasijoittajalle, kertoi projektijohtaja Karoliina Oksanen.
Hän korosti, että Abo Wind ei senkään jälkeen katoa minnekään, vaan sen tarjoamiin palveluihin kuuluvat myös käytönaikaiset huoltopalvelut.
Abo Wind on aloittanut toimintansa Suomessa vuonna 2013. Sillä on tällä hetkellä pystytettynä 76 voimalaa, lähin Lokalahdella. Rakenteilla on 19 voimalaa ja kaavoituksessa 20 hanketta, joissa yhteensä 485 voimalaa mukaan lukien Mynämäen–Laitilan hanke.
Kaavaehdotusta esitellyt arkkitehti Timo Rysä Sweco Finland Oy:stä kertoi, että kaavanlaadinnassa on kiinnitetty erittäin paljon huomiota melunhallinnallisiin kysymyksiin.
– Se esimerkiksi on vaikuttanut kaava-alueen rajaukseen, ja aluetta on aloitusvaiheessa kasvatettu 1200 hehtaarista vajaaseen 2000 hehtaariin.
Välkevaikutusten vähentämiseksi alkuperäisestä 12 myllystä jätettiin pohjoisin pois.
Myllyjen sijoituspaikat on kaavassa merkitty ohjeellisina tv-alueina, joiden sisälle myllyjen rakenteiden roottoria myöden tulee kokonaisuudessaan sijoittua.
– Voimaloilla on sen sisällä tietty hienosäädettävyys sen mukaan, millaiset perustamisolosuhteet alueella on. Tarkka sijoitus määritellään rakennusluvituksen yhteydessä sitovasti.
Osassa säädettävyyttä on vähemmän ja myllyn paikka on tiukkaan rajattu luontoarvojen takia.
Yksittäisen voimalan korkeus saa olla enintään 300 metriä maanpinnasta.
Kaavaa ja sen rinnalla jo tehtyä ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty noin 30 erilaista selvitystä, erityisesti luontoarvoihin liittyviä. Suurin osa niistä on luettavissa kaava-aineiston liitteinä.
Erityispiirteenä kaava-alueen itäreuna sijoittuu kahden susireviirin reunalle. Susia ja esimerkiksi petolintujen pesiä koskevat selvitykset eivät ole julkisesti esillä, vaan ne ovat vain viranomaiskäytössä.
Yleisön kommenteissa tätä kummasteltiin.
– Mitään mystiikkaa tähän ei liity. Uhanalaisten lajien pesimätietoja ei saa julkaista, koska ihmiset voivat käyttää niitä väärin, Oksanen totesi.
– Jossain on epähuomiossa esimerkiksi julkaistu tietoja kasvilajeista, ja joku nokkela on sitten käynyt hakemassa niitä kotipihaansa, Timo Rysä kertoi esimerkkinä.
Susiin liityvä tieto on Rysän mukaan hankkeen aikana olennaisesti tarkentunut, esimerkiksi perhereviirit ovat aika uusia.
– Kaikilta tv-alueilta on kartoitettu suden pesintään soveltuvat kohteet. Tv-alueilta niitä ei löytynyt yhtään, mutta niiden liepeiltä biologit löysivät neljä. Mutta myös muualla kaava-alueella ja sen ulkopuolella on paljon soveltuvaa louhikkoa, eli sen mukaan ei ole oletettavaa, että hankkeella olisi vaikutuksia susien pesintään.
Kaavan yleismääräyksiin on sisällytetty, että susien pesintään soveltuvat kohteet tulee kartoittaa ennen huoltotiestön ja maakaapeliyhteyksien toteuttamista, ja tehdä linjauksiin tarvittaessa tarkistuksia sen perusteella.
– En muista, että missään kaavassa olisi näin yksityiskohtaisesti asia todettu, ja pyyntö tähän tuli hanketoimijalta, Rysä painotti.
Yleisökommenteissa Patrik Salminen toi esille YVA-lausunnossa olleen Ely-keskuksen suosituksen jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta maisemallisten seikkojen takia, ja huomautti, että se voi tarkoittaa metsänomistajille isojakin tulonmenetyksiä.
Timo Rysän mukaan Ely:n lausunto ei tarkoita sitä, että merkintä yksi yhteen vietäisiin kaavaratkaisuihin.
– Kaavamääräyksissä ei aleta sillä tarkkuudella metsänhoito-ohjeita antamaan, Rysä totesi.
Abo Windin kehitysjohtaja Amanda Cardwell muistutti, että tämän takia välkemallinnukset on tehty myös ilman puustoa.
– Suunnitelma on tehtävä niin, että se on toteutettavissa myös silloin, jos tulee hakkuita, Cardwell totesi.
– Ei ole meidän intressissä lähteä rajoittamaan metsänomistajien oikeutta hoitaa metsäänsä, muistutti Karoliina Oksanen.
Antti Sepän kysymykseen maan vuokraustilanteesta Oksanen vastasi, että vuokrasopimuksia on nyt tehty vähän yli puolet.
Abo Wind Oy:n Sami Källi puolestaan vastasi sähkön siirtokaapeleista, että molemmat reittivaihtoehdot ovat vielä mahdollisia, ja asiasta neuvotellaan Carunan ja Fingridin kanssa. Suunnitelmiin vaikuttaa osaltaan esimerkiksi se, mihin suuntaan sähkö siirretään Kalantiin tulevasta aurinkovoimalasta.
Keskustelua herätti myös voimaloiden vaikutus kiinteistöjen arvoon. Oksanen esitteli FCG Finnish Consulting Groupin ja Taloustutkimuksen viime vuonna tekemää tutkimusta. Otoksena oli seitsemällä paikkakunnalla 1134 asuntokiinteistökauppaa vuosina 2012–21.
– Sen mukaan tuulivoimaloiden käyttöönotolla ei ole ollut tilastollista vaikutusta asuin- ja lomakiinteistöjen hintaan, ja hintatasoa selittävät muut tekijät.
Yleisökommenteissa kritisoitiin, että kymmenen vuoden jaksolla on ollut koko ajan myllyjen suunnittelu tiedossa eli vertailua ei ole tilanteeseen, jossa myllyistä ei ole tietoa.
Eija Koskivaaraa kiinnosti, mitä on tapahtunut niiden kuntien asukasluvulle, joissa on Abo Windin tuulivoimaloita.
– Kahdessa kunnassa on tehty asukaskysely vuosi puistojen valmistumisen jälkeen. Tulosten mukaan huoli vähenee, kun puisto on valmis ja vaikutukset on todellisesti selvillä, Oksanen totesi.
– Haapajärvi, jonne olemme rakentaneet eniten, kaavoittaa koko ajan uusia hankkeita. Tuulivoimaan liittyvää muuttotappiotietoa meillä ei ole, yleinen väestönkehitys merkitsee enemmän kuin tuulivoima, totesi Cardwell.
Koskivaara epäili myös, että jos nyt tulee 11 myllyä, tuleeko myöhemmin vielä lisää.
– Koska meluvaikutukset eivät saa ylittyä asuin- eikä vapaa-ajankiinteistöissä, tätä aluetta ei pystytä enempää laajentamaan, Oksanen totesi.
Martti Suvanto toi esille Pohjanmaalta kuulleensa tilanteen myllyjen meluhaitasta.
Cardwellin mukaan Abo Windin tuulivoimaloissa ei ole meluongelmia ollut, ja jos raja-arvoja kovempaa melua kuuluisi, voimalassa on jotakin vikaa ja omistajan on se korjattava.
– Meidän intressissä on, että voimalat toimivat, sillä muutoin olisi vaikeaa viedä seuraavaa hanketta eteenpäin.
Metsästykselle aiheutuvaan haittaan Abo Windin edustajat totesivat kokemusten osoittaneen, että rakennusaikana riista saattaa jonkin aikaa vältellä aluetta mutta palaa myöhemmin.
Tilaisuuden yleisössä oli mukana myös Mynämäessä alkukesällä kunnanjohtajan työt aloittava Carita Maisila, jonka nykyisessä työpaikassa Marttilassa tuulivoimaa on jo rakennettu.
Maisilan mukaan Marttilassa kukaan ei suhtautunut erityisen intohimoisesti tuulivoiman puolesta, mutta mahdollisuuteen tartuttiin, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
– Asukaskyselyn mukaan todellisuus oli vähemmän paha kuin pelättiin. Viime vuonna tehtiin valtuustoaloitteen perusteella koko kunnan kattava tuulivoimaselvitys, jossa etsittiin uusia soveltuvia alueita, mutta niitä ei löytynyt, koska Marttila on niin tiheästi asuttu, Maisila kertoi.
Hän kertoi, että yleisin kysymys, joka kunnanjohtajalta nykyisin kysytään on se, mikseivät myllyt taaskaan pyöri. Syynä tähän on välkevaikutusta vähentävä tekniikka eli mylly seisoo sen ajan, kun aurinko paistaa tietyssä kulmassa siihen.
Fakta
Kaavaehdotus on nähtävillä 2.5. saakka, johon mennessä osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus muistutusten esittämiseen.
Kaava-aineisto löytyy kunnanvirastosta sekä kunnan verkkosivulta: https://www.mynamaki.fi/vireilla-olevat-kaavahankkeet.
Muistutusten tulee olla perillä kirjallisina 2.5. klo 15 mennessä, postitse osoitteella Mynämäen kunta, Vehmaantie 111, 23100 Mynämäki tai sähköpostitse kunta@mynamaki.fi.
Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdään teknisiä tarkistuksia ja käydään viranomaisneuvottelut, jonka jälkeen kaava tulee Mynämäen ja Laitilan valtuustojen hyväksyttäväksi.
Oikeusvaikutteista kaavaa käytetään tuulivoimaloiden rakennusluvituksen perusteena.