JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Joulurauhan julistajalla Mika Akkasella ei ole tänä vuonna liveyleisöä Vanhalla Suurtorilla.

Joulurauhan julistajalla Mika Akkasella ei ole tänä vuonna liveyleisöä Vanhalla Suurtorilla.

Vesa Penttilä

Uutiset
Naantali
23.12.2020 17.00

Tappio julkkiskisassa vain pukille

Naan­ta­li­lai­nen Mika Ak­ka­nen ju­lis­taa jou­lu­rau­han il­man li­vey­lei­söä

Jou­lu­puk­ki on var­mas­ti Suo­men yk­kös­julk­kis jou­lu­aat­to­na, mut­ta hy­vä­nä kak­ko­se­na tai­taa tul­la naan­ta­li­lai­nen Mika Ak­ka­nen. Tus­kin kel­lään muul­la kuin jou­lu­rau­han ju­lis­ta­jal­la on jopa kah­den mil­joo­nan kat­so­jan ylei­söä.

– Puk­ki saa ol­la se jou­lun tär­kein hen­ki­lö. Hän­tä muis­te­taan ym­pä­ri vuo­den, mut­ta minä saan ol­la rau­has­sa, Ak­ka­nen sa­noo.

Tu­run seu­dul­la ja myös laa­jem­min mies jo tun­ne­taan niin, et­tä ai­na sil­loin täl­löin joku esit­tää haus­kan ju­lis­tus­let­kau­tuk­sen. Tämä ei ole ih­me, sil­lä kun Suo­men Tur­ku ju­lis­taa aat­to­na jou­lu­rau­han, Ak­ka­nen on jo seit­se­män ker­taa as­tel­lut Brink­ka­lan ta­lon par­vek­keel­le per­ga­ment­ti­rul­la kä­des­sään.

– Jou­lu­rau­han ju­lis­tus kuu­lui jo omiin lap­suus­vuo­sien pe­rin­tei­siin. Kat­se­lin, kuin­ka tum­ma­pu­kui­nen mies ju­lis­ti jou­lu­rau­han. Nyt siel­lä olen minä puku yl­lä­ni.

Ak­ka­nen on Tu­run kau­pun­gin palk­ka­lis­toil­la kan­sain­vä­lis­ten asi­oi­den pääl­lik­kö­nä, jol­le kuu­lu­vat myös pro­to­kol­la­pääl­li­kön teh­tä­vät. Hän muis­taa elä­väs­ti ti­lan­teen, kuin­ka hä­nes­tä tuli jou­lu­rau­han ju­lis­ta­ja.

– Edel­tä­jä­ni Jou­ko Leh­mus­to oli jää­nyt eläk­keel­le. Tou­ko­kuus­sa 2013 pi­dim­me pa­la­ve­ria, jon­ka päät­teek­si sil­loi­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja Alek­si Ran­dell to­te­si, et­tä olen seu­raa­va jou­lu­rau­han ju­lis­ta­ja. Sain vii­kon miet­ti­mi­sai­kaa, jot­ta voi­sin kes­kus­tel­la vai­mo­ni kans­sa. Tein kui­ten­kin pää­tök­se­ni sil­lä se­kun­nil­la, sil­lä teh­tä­vä kat­sot­tiin luon­te­vim­min so­pi­van mi­nul­le ja li­säk­si kyse oli luot­ta­muk­sen osoi­tuk­ses­ta. En pe­län­nyt, et­tä har­maa vir­ka­mies jou­tui­si lii­kaa nä­ky­vil­le.

Mer­kit­tä­väl­lä ni­mi­tyk­sel­lä oli myös po­liit­tis­ta tu­kea, sil­lä Ran­dell oli ai­em­min kes­kus­tel­lut va­lin­nas­ta kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ja -val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jien kans­sa.

En­sim­mäi­ses­tä ju­lis­tus­ker­ras­ta Mika Ak­ka­nen sel­vi­si lii­ko­ja jän­nit­tä­mät­tä.

– Se meni vauh­dik­kaas­ti, kun kaik­ki oli uut­ta. Vas­ta kol­man­nel­la ker­ral­la jän­nit­ti. Kun tie­sin, mi­ten hom­ma me­nee, niin miet­ti­mi­seen jäi lii­kaa ai­kaa. Nyt on sel­lais­ta so­pi­vaa pien­tä jän­ni­tys­tä, joka pi­tää nöy­rä­nä ja tark­ka­na, Ak­ka­nen ku­vai­lee.

Ak­ka­nen myön­tää, et­tä juu­ri en­nen h-het­keä per­ho­sia on vat­sas­sa.

– Kun as­tun par­vek­keel­le, avaan rul­lan ja kat­son ylei­söön, niin sil­loin on sees­tei­nen ja iloi­nen olo. On kiva an­taa jou­lu­fii­lis­tä ei­kä tar­vit­se esit­tää mi­tään, sil­lä ylei­sö tie­tää, mitä se saa.

Brink­ka­lan ta­lon par­ve­ke ei ole mikä ta­han­sa ulo­ke ta­lon sei­nus­tal­la.

– Par­ve­ke on py­hi­tet­ty ai­no­as­taan jou­lu­rau­han ju­lis­tuk­seen ei­kä sitä saa käyt­tää mi­hin­kään muu­hun. Täs­tä pi­de­tään tiu­kas­ti kiin­ni, sil­lä muu­ten par­ve­ke kär­si­si inf­laa­ti­on.

Ak­ka­nen va­kuut­taa, et­tä vaik­ka kes­ki­ke­säl­lä yö­u­nil­ta he­rä­tet­täi­siin, niin jou­lu­rau­ha­teks­ti su­jui­si mo­lem­mil­la ko­ti­mai­sil­la kie­lil­lä.

– Vaik­ka osaan teks­tin ul­koa, niin luen sen sil­ti per­ga­men­tis­ta, jot­ta tem­po py­syy so­pi­van rau­hal­li­se­na. Lii­an no­pe­as­ti ei saa lu­kea, mut­tei myös­kään lii­an ve­te­läs­ti. Lu­ke­mi­nen on kel­lo­tet­tu niin, et­tä rei­lu mi­nuut­ti mo­lem­mil­la kie­lil­lä on so­pi­va ai­ka.

Vaik­ka ju­lis­tus­teks­ti on tal­les­sa muis­ti­lo­ke­rois­sa, niin sil­ti Ak­ka­nen tree­naa vuo­sit­tain lu­ku­suo­ri­tus­ta.

– Aloi­tan har­joit­te­lun it­se­näi­syys­päi­vän jäl­keen. Me­nen au­to­tal­liin tai ma­kuu­huo­nee­seen, jot­ta saan ää­neen lu­ke­mal­la et­siä so­pi­vaa ryt­mi­tys­tä.

Jos keli on hyvä, jou­lu­rau­han ju­lis­tus hou­kut­te­lee Tur­kuun pai­kan pääl­le jopa 15 000 kuu­li­jaa. Ko­ti­soh­vil­la ta­pah­tu­maa seu­raa te­le­vi­si­os­ta par­haim­mil­laan pari mil­joo­naa suo­ma­lais­ta.

– Kyse on su­ku­pol­vien ket­jus­ta. Jou­lu her­kis­tää aja­tuk­set ja sa­mal­la ha­lu­taan kun­ni­oit­taa pe­rin­tei­tä. Sel­lai­sia vies­te­jä tu­lee, et­tä ju­lis­tuk­ses­ta al­kaa jou­lu. Sen jäl­keen on oi­kea ai­ka hel­lit­tää ja unoh­taa kii­reet, Ak­ka­nen to­te­aa.

Ak­ka­sen mu­kaan ju­lis­tus­ti­lai­suu­den oh­jel­maa ei ole syy­tä ryh­tyä ruk­kaa­maan, vaik­kei Po­ri­lais­ten mars­sil­la, Maam­me-lau­lul­la ja Ju­ma­la om­pi lin­nam­me -vir­rel­lä ole juu­ri mi­tään te­ke­mis­tä jou­lun kans­sa.

– Niis­sä on isän­maal­lis­ta paa­tos­ta, jol­la on ai­koi­naan osoi­tet­tu miel­tä ve­nä­läi­syyt­tä vas­taan.

Ju­lis­tuk­sen lo­pus­sa toi­vo­te­taan kau­pun­gin kai­kil­le asuk­kail­le rie­mul­lis­ta jou­lu­juh­laa. Ak­ka­nen kui­ten­kin täs­men­tää omaa vies­ti­ään.

– Eh­dot­to­mas­ti ha­lu­an toi­vot­taa hy­vää jou­lua kai­kil­le, ei pel­käs­tään kau­pun­gin asuk­kail­le.

Tänä vuon­na ko­ro­na­vi­rus hää­tää ju­lis­tuk­sen li­vey­lei­sön Van­hal­ta Suur­to­ril­ta. Yle vä­lit­tää kui­ten­kin ta­pah­tu­man te­le­vi­si­os­sa, ra­di­os­sa ja ver­kos­sa.

– Sil­ti hom­ma hoi­de­taan yh­tä ko­val­la in­nol­la kuin ai­na en­nen­kin.

Ak­ka­sen ju­lis­tus­vuo­sien ai­ka­na ei ole sat­tu­nut sen kum­mem­pia köm­mäh­dyk­siä.

– En­sim­mäi­sel­lä ker­ral­la joku huu­si kom­ment­tia ruot­sin kiel­tä vas­taan, mut­ta po­lii­si kor­ja­si huu­ta­jan tal­teen. Pari ker­taa olen näh­nyt sel­lais­ta un­ta, et­tä olen unoh­ta­nut per­ga­men­tin.

Jou­lu­aat­to­na kel­lo on kym­me­nen kiep­peis­sä, kun Mika Ak­ka­nen saa­puu Brink­ka­lan ta­lol­le.

– Ylen kans­sa teh­dään ää­ni­tes­tit, käyn ter­veh­ti­mäs­sä soit­to­kun­taa ja mies­kuo­roa ja luen teks­tin vie­lä muu­ta­man ker­ran ää­neen, Ak­ka­nen sa­noo.

Ju­lis­tuk­sen jäl­keen ti­lai­suu­den to­teut­ta­jil­le on tar­jol­la kah­vi- ja glö­gi­het­ki, mut­ta nyt tämä oh­jel­ma­nu­me­ro on jo pää­tet­ty pe­rua.

– Yleen­sä eh­din au­toon niin, et­tä kuun­te­len kel­lo 13:n ra­di­ouu­ti­set, jos­sa to­de­taan, et­tä Suo­men Tur­ku on ju­lis­ta­nut jou­lu­rau­han.

Kun teh­tä­vä on suo­ri­tet­tu, Ak­ka­nen viet­tää ko­to­naan Naan­ta­lis­sa jou­lua hy­vin pe­rin­tei­seen ta­paan.

– Vaik­ka nuo­rin lap­sis­ta on jo 18-vuo­ti­as, niin sil­ti meis­tä joku ve­tää ai­na jou­lu­pu­kin ta­mi­neet yl­leen. Vii­me vuon­na meil­lä oli bra­si­li­a­lai­nen vaih­to-op­pi­las, jo­ten tie­tys­ti pu­kin piti käy­dä.

Jou­lui­si­na py­hä­päi­vi­nä Ak­ka­sel­la on ta­pa­na käy­dä jo aa­mu­tui­maan len­kil­lä.

– Ruo­ka­ha­lua pi­tää vä­hän he­rä­tel­lä.

Vesa Pent­ti­lä

Näköislehdet

Kysely