Jos nuoret saisivat päättää, Suomen uudeksi tasavallan presidentiksi valittaisiin kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb.
Stubb sai 8.–12.1. järjestetyissä valtakunnallisissa Nuorten vaaleissa yhteensä 20 327 ääntä, mikä on 21,52 prosenttia annetuista äänistä. Seuraavaksi eniten ääniä sai perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho, joka keräsi 19 681 ääntä eli 20,84 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Ero kahden kärkiehdokkaan välillä oli siis vain 646 ääntä. Nuorten vaaleissa ei järjestetä toista kierrosta.
Ääniä annettiin tällä kertaa 94 456, mikä on viime vuosina järjestettyjen Nuorten vaalien ennätys.
Nuorten vaalit järjestettiin tänä vuonna 198:ssa kunnassa alle 18-vuotiaille nuorille, yhteensä 545:ssä koulussa, oppilaitoksessa, nuorisovaltuustossa, nuorten tilassa tai nuorten harrastusryhmässä.
– Vaikka Nuorten vaalien päätarkoitus onkin tutustua itse äänestämiseen, antaa tulos kuitenkin kiinnostavia viitteitä ehdokkaiden kannatuksesta nuorten keskuudessa. Näyttää siltä, että nuorilla ei ole yhtä kärkiehdokasta, vaan kisa erityisesti Stubbin ja Halla-ahon välillä on tasainen, kommentoi Nuorten vaalien projektikoordinaattori Iina Helenius.
Nuorten vaalien tuloksessa Jussi Halla-ahon saama kannatus eroaa täysi-ikäisille tehtyjen vaaligallupien tuloksesta, joissa Halla-ahon kannatus on ollut selkeästi matalampaa. Vaaligallupeista eroaa myös Pekka Haaviston kannatus, joka on ollut täysi-ikäisillä selvästi suurempaa kuin Nuorten vaaleissa äänestäneiden keskuudessa.
Nuorten vaaleissa alaikäiset lapset ja nuoret pääsevät harjoittelemaan vaaleissa äänestämistä. Tavoitteena on tehdä äänestystilanteesta tuttua ja madaltaa kynnystä äänestää myöhemmin varsinaisissa vaaleissa. Tänä vuonna samaan aikaan vietettiin myös Politiikkaviikkoa.
– Nuorten vaalien ja Politiikkaviikon kaltaisilla demokratiakasvatustapahtumilla varmistetaan, että politiikkaa ja yhteiskuntaa tehdään tutuksi jo nuoresta saakka. Näin sitoutuminen demokratiaan ja erilaisiin osallistumisen keinoihin perhe- tai koulutustaustasta riippumatta vahvistuu, toteaa Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Porkkala.
Nuorten matalan äänestysinnon taustalla on yleisimmin kokemus siitä, ettei ymmärrä politiikkaa riittävästi sekä siitä, että omalla äänellä ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Lisäksi vajavainen tieto äänestyspaikkojen sijainnista ja aukiolosta, sekä äänestyspaikkojen huono sijoittelu vaikuttavat nuorten äänestämättä jättämiseen.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on koordinoinut Nuorten vaaleja vuodesta 1995 asti. Seuraavan kerran Nuorten vaalit järjestetään keväällä 2025 ennen kunta- ja aluevaaleja.