Suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suus on toi­vo­nut jo pit­kään li­sää ko­ti­mais­ta ryp­siä ja rap­sia mark­ki­noil­le. Ky­syn­tää riit­täi­si, vaik­ka tuo­tan­to kol­min­ker­tais­tui­si ny­kyi­ses­tä.

Py­hä­jär­vi-ins­ti­tuut­ti on aloit­ta­nut ke­hit­tä­mis­hank­keen ryp­sin ja rap­sin vil­je­ly­var­muu­den ja -mää­rän li­sää­mi­sek­si. Var­si­nais-Suo­men Ely-kes­kus on myön­tä­nyt hank­keel­le EU:n maa­seu­tu­ra­hoi­tus­ta. Hank­keen ko­ko­nais­ra­hoi­tus on 567 000 eu­roa, jos­ta tuen osuus on 80 pro­sent­tia. Yk­si­tyi­nen ra­hoi­tus on saa­tu alan eri toi­mi­joil­ta.

Öl­jy­kas­vien oma­va­rai­suus vaih­te­lee 20–30 pro­sen­tin vä­lil­lä, jo­ten täl­lä het­kel­lä suu­rin osa raa­ka-ai­neis­ta tuo­daan ul­ko­mail­ta.

Han­ket­ta to­teu­te­taan vii­den maa­kun­nan alu­eel­la: Var­si­nais-Suo­mes­sa, Uu­del­la­maal­la ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la, jois­sa ryp­sin ja rap­sin tuo­tan­toa on jo pal­jon, sekä Kes­ki-Suo­mes­sa ja Ete­lä-Sa­vos­sa, jois­sa tuo­tan­nol­le oli­si po­ten­ti­aa­lia.

Suu­rin osa Suo­men ryp­sis­tä ja rap­sis­ta kas­vaa Var­si­nais-Suo­mes­sa. Suo­men ko­ko­nais­kor­juu­a­la on noin 40 000 heh­taa­ria, jos­ta Var­si­nais-Suo­mes­sa on lä­hes 10 000 heh­taa­ria.

Ryp­si on yleen­sä hie­man hel­pom­pi vil­jel­tä­vä ja se tal­veh­tii pa­rem­min. Rap­si on hie­man vaa­ti­vam­pi, mut­ta sa­to­po­ten­ti­aa­li on suu­rem­pi, jos vil­je­ly on­nis­tuu. Mo­lem­pia käy­te­tään sa­mal­la ta­val­la.

Han­ket­ta koor­di­noi­va Py­hä­jär­vi-ins­ti­tuu­tin ke­hit­tä­mis­pääl­lik­kö Sau­li Jaak­ko­la kek­sii heti mon­ta syy­tä, mik­si uu­sien vil­je­li­jöi­den kan­nat­tai­si ot­taa ryp­si tai rap­si vil­je­ly­kier­toon.

– Ta­lous on pa­ras hou­ku­tin. Jos ryp­si tai rap­si on­nis­tuu edes kes­kin­ker­tai­ses­ti, niin se on kan­nat­ta­vam­paa kuin vil­jan vil­je­ly. Li­säk­si se on hyvä esi­kas­vi, joka mo­ni­puo­lis­taa vil­je­ly­kier­toa. Vil­ja­ti­loil­la sen kans­sa pär­jää sa­mal­la ka­lus­tol­la. Li­säk­si se on kuk­ki­va kas­vi, joka li­sää luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja re­si­liens­siä, mikä on ai­na myös vil­je­li­jän etu.

Täl­lä het­kel­lä vil­je­li­jöi­tä mie­ti­tyt­tää aloit­ta­mi­ses­sa kui­ten­kin vil­je­lyn haas­ta­vuus.

– Suu­rim­mat haas­teet ovat kas­vin­suo­je­lu ja osaa­mi­sen puu­te. Tie­toa ja rat­kai­su­ja on jo pal­jon ja nii­tä py­ri­tään täs­sä hank­kees­sa ja­ka­maan eteen­päin. Li­säk­si hank­kees­sa tuo­te­taan uut­ta tie­toa esi­mer­kik­si eri­lais­ten ti­la­ko­kei­den avul­la.

So­me­rol­la ko­keil­tiin tänä ke­sä­nä 10 heh­taa­ril­la syys­ryp­sin kyl­vä­mis­tä suo­ja­vil­jaan, eli oh­ran ri­vi­vä­lei­hin. Nyt oh­ra on pui­tu ja ko­kei­lu vai­kut­taa täl­lä het­kel­lä on­nis­tu­neel­ta.

– Oh­ra­sa­to oli hyvä ja ryp­sin tai­met sel­vi­si­vät oh­ran puin­nis­ta hie­nos­ti. Nyt odo­te­taan, mi­ten se tal­veh­tii ja en­si vuon­na sit­ten saa­daan lo­pul­li­set tu­lok­set, ker­too Jaak­ko­la.

Yleen­sä syys­ryp­si pi­täi­si kyl­vää jo sil­loin, kun pel­to­ja ei ole vie­lä kor­jat­tu.

Pai­mi­os­sa ko­keil­laan syys- ja ke­vät­rap­sin kyl­vä­mis­tä yh­del­lä ker­taa, ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la on sel­vi­tet­ty lan­noi­tuk­sen ja sa­don­kor­juun ajan­koh­dan vai­ku­tus­ta kas­vien öl­jy­pi­toi­suu­teen.

Ryp­si ja rap­si -han­ke kes­tää vuo­den 2026 lop­puun. Hank­keen osa­to­teut­ta­jia ovat Ny­lands Svens­ka Lantb­ruks­säl­ls­kap ja Pro Ag­ria Kes­kus­ten­liit­to.