Koronavirustaudin ilmaantuvuus rokottamattomilla on noussut huomattavasti korkeammaksi rokotuksen saaneisiin verrattuna. Sairaaloiden kuormitus myös on noussut.
Koronavirustaudin kokonaisilmaantuvuus on mahdollisesti ohittanut jyrkimmän huippunsa. Koronan 14 vuorokauden ilmaantuvuus 100 000:ta asukasta kohti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nyt 295 kahden viikon ajalta.
Ero rokotettujen ja rokottamattomien välillä on kasvanut suureksi. Rokottamattoman väestön ilmaantuvuus vastaavalta ajalta on 1250. Rokotus puuttuu noin 40 000:lta yli 12-vuotiaalta varsinaissuomalaiselta.
– Taudin saamisen riski on moninkertainen rokottamattomilla. He ovat myös suurin ryhmä sairaalaan joutuvista koronaan sairastuneista. Rokote suojaa hyvin nimenomaan sairaalahoitoa vaativalta taudilta. Rokote on ehdottoman suositeltava, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava erikoislääkäri Esa Rintala sanoo.
Omikronvariantin aiheuttama koronatauti on todettu kymmenellä henkilöllä Varsinais-Suomessa.
– Toistaiseksi omikronvariantti ei ole vaikuttanut alueellamme merkittävästi, mutta varaudumme tilanteeseen, joka voi muuttua nopeastikin. Ainakin vielä deltavariantti on meillä vallitseva koronan muoto, Varsinais-Suomen koronakoordinaatioryhmän puheenjohtaja Mikko Pietilä sanoo.
Sairaaloiden kuormitus on hieman kasvanut. Tyksin sairaaloissa on 11 potilasta vuodeosastolla hoidossa ja kuusi potilasta tehohoidossa. Kuntien terveyskeskuksissa on yli 20 koronapotilasta vuodeosastoilla.
Koronakoordinaatioryhmä on huolestunut ihmisten lipsumisesta maskien käytössä. Ryhmä suosittelee suunenäsuojuksen käyttöä kaikkialla, jossa ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa sisä- tai ulkotiloissa, kun riittävää etäisyyttä ei pystytä pitämään. Suositus koskee myös rokotettuja henkilöitä.
– Maskien käytöllä osoitamme välittämistä muista ihmisistä. Se on myös helppo tapa suojata itseään ja läheisiään. Nyt joulun aikaan halumme varmasti jokainen toimia vastuullisesti, Pietilä vetoaa.
Yksityistilaisuuksia järjestäessä tulee kiinnittää huomiota terveysturvallisiin käytäntöihin, joita ovat etenkin käsihygienia, riittävät turvaetäisyydet ja suunenäsuojuksien käyttö.