JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset
Kustavi
16.11.2020 13.54

Puutiaisia ollut Suomessa jo satoja vuosia

Al­kuun aja­tel­tiin ole­van vaa­ral­li­nen vain kar­jal­le

Sari Hon­ka­sa­lo

Puu­ti­ai­set ei­vät ole uu­si tut­ta­vuus, vaan ne ovat löy­tä­neet tien­sä ih­mi­sen ihol­le jo 1800-lu­vul­la. Kä­si­tys niis­tä on kui­ten­kin ai­ko­jen saa­tos­sa muut­tu­nut.

Puu­ti­ais­ten ja ih­mi­sen vä­li­ses­tä kult­tuu­ri­ses­ta ja his­to­ri­al­li­ses­ta suh­tees­ta kuul­tiin lau­an­tai­na Kus­ta­vin Mörk Ö-vii­kon lu­en­nol­la Tuu­len­tu­vas­sa, poik­keuk­sel­li­ses­ti ko­ro­na­ti­lan­teen vuok­si nau­hoit­teel­ta.

Lu­en­non pi­tä­nyt Tu­run yli­o­pis­ton his­to­ri­an, kult­tuu­rin ja tai­tei­den tut­ki­muk­sen lai­tok­sen tut­ki­mus­pääl­lik­kö Ot­to Lat­va in­nos­tui tut­ki­maan ai­het­ta ne­li­sen vuot­ta sit­ten.

Par­hail­laan hän työs­ken­te­lee Suo­men aka­te­mi­an vuo­sik­si 2020–2024 ra­hoit­ta­mas­sa pro­jek­tis­sa Ih­mi­set, pun­kit ja ym­pä­ris­tön muu­tos.

Bi­o­lo­git ja lää­ke­tie­tei­li­jät ovat tut­ki­neet puu­ti­ai­sia jo yli sata vuot­ta, mut­ta kult­tuu­rin ja his­to­ri­an tut­ki­muk­ses­sa ai­he on uu­si.

– Eri­tyi­ses­ti olen kiin­nos­tu­nut sii­tä, mi­ten ny­kyi­nen puu­ti­ais­kä­si­tys on syn­ty­nyt muun mu­as­sa me­di­an kaut­ta, ja mi­ten jul­ki­nen kes­kus­te­lu on vai­kut­ta­nut kä­si­tyk­siin, Lat­va ker­too.

Läh­tee­nä hän käyt­tää pai­net­tu­ja teks­te­jä 1800-lu­vul­ta näi­hin päi­viin sekä ke­rät­tyä muis­ti­tie­toa.

Puu­ti­ai­nen on hä­mä­häk­kie­läin, joka elää naut­ti­mal­la ver­ta toi­sis­ta eläi­mis­tä. Jot­kut puu­ti­ai­sis­ta le­vit­tä­vät bor­re­li­oo­sia ja puu­ti­ai­sai­vo­kuu­met­ta.

– Ne ei­vät luon­nol­li­ses­ti kan­na näi­tä tau­te­ja, vaan pää­a­si­al­li­se­na tau­tien läh­tee­nä ovat jyr­si­jät. Puu­ti­ai­nen tu­lee in­fek­toi­tu­neek­si imet­ty­ään jyr­si­jöis­tä ver­ta, Lat­va huo­maut­ti.

Var­hai­sim­mat Lat­van löy­tä­mät ku­vauk­set puu­ti­ai­sis­ta ovat 1800-lu­vun lop­pu­puo­lis­kol­ta. Puu­ti­ai­sis­ta kir­joi­tet­tiin tuol­loin etu­pääs­sä ver­taus­ku­va­na ah­mi­mi­sel­le, esi­mer­kik­si Alek­sis Ki­ven teks­teis­sä.

Nii­hin liit­tyi myös us­ko­muk­sia, ku­ten et­tä jos roh­ke­nee mat­kia käen ku­kun­taa, saa ke­säl­lä puu­ti­ai­sen kor­vaan­sa.

– Se ker­too sii­tä, et­tä puu­ti­ai­set jo tuol­loin löy­si­vät tien­sä ih­mis­ten ihol­le. Ei niis­tä muu­ten oli­si näin ker­rot­tu.

Tau­ti­a­si­a­kin tuli Ot­to Lat­van mu­kaan esil­le jo 1800-lu­vun lo­pul­la, kun Ame­ri­kas­sa tut­ki­jat pys­tyi­vät osoit­ta­maan nii­den yh­tey­den kar­ja­tau­tei­hin, mut­ta vie­lä ei ol­lut tie­toa, et­tä ne oli­si­vat ih­mi­sil­le vaa­ral­li­sia.

1900-lu­vun alus­sa me­ta­fo­rien ti­lal­le al­kaa nous­ta yk­sit­täis­ten ih­mis­ten ko­ke­muk­sia puu­ti­ai­sis­ta kiu­sal­li­se­na rie­sa­na.

– 1950–60 -lu­ku­jen ai­ka­na Kum­lin­gen tau­din yh­tey­des­sä aja­tus puu­ti­ai­sis­ta ih­mi­sil­le vaa­ral­li­si­na sai hie­man huo­mi­o­ta. Edel­leen nii­tä pi­det­tiin suu­rim­mak­si osak­si har­mit­to­mi­na, vaik­ka bor­re­li­oo­si käy­tän­nös­sä oli 1960–70 -lu­vuil­la pal­jon ylei­sem­pää kuin tänä päi­vä­nä, Lat­va ker­too.

Puu­ti­ai­sen ja bor­re­li­oo­sin yh­teys löy­det­tiin vas­ta 1982. Täl­löin ta­pah­tui Lat­van mu­kaan iso kään­ne, ja me­di­an roo­li puu­ti­ai­sin­for­moin­nis­sa kas­voi hui­mas­ti 1990-lu­vul­ta läh­tien, jopa hys­te­ri­an luo­mi­seen as­ti.

Lat­va to­te­aa, et­tei puu­ti­ais­ten he­rät­tä­mä pel­ko ole haih­tu­nut 2000-lu­vul­la­kaan.

– Pel­koa li­sä­si eri­tyi­ses­ti tie­to, et­tä puu­ti­ai­nen ei ole vaa­ral­li­nen vain kau­ka­na saa­ris­tos­sa, vaan myös si­sä­maas­sa.

Puu­ti­ais­ten le­vin­nei­syyt­tä oli vii­mek­si tut­kit­tu 1950-lu­vul­la, ja seu­raa­van ker­ran vas­ta 2015.

Lat­va muis­tut­taa, et­tä puu­ti­ai­sia on ol­lut Suo­mes­sa sa­to­ja vuo­sia, mut­ta nii­den mää­rän kas­vus­ta ei ny­ky­tie­don va­los­sa voi an­taa tark­kaa vas­taus­ta. Sen ar­vel­laan kui­ten­kin kas­va­neen.

Le­vi­ä­mi­sel­le on et­sit­ty syy­tä il­mas­ton­muu­tok­ses­ta sekä lem­mik­ki­koi­rien mää­räs­tä, ja vii­mei­sim­pä­nä on va­kiin­tu­nut kä­si­tys peu­ro­jen osal­li­suu­des­ta.

Lat­va to­te­aa, et­tä puu­ti­ai­sis­ta ei pääs­täi­si eroon edes hä­vit­tä­mäl­lä peu­rat, kos­ka puu­ti­ai­set le­vi­ä­vät mui­den­kin eläin­ten kaut­ta ei­vät­kä myös­kään tun­ne val­ti­on­ra­jo­ja.

– Eh­kä ai­noa tapa on so­peu­tua ja pa­nos­taa myös tut­ki­muk­seen, jot­ta voi­daan laa­jen­taa kä­si­tys­tä puu­ti­ai­sis­ta ja saa­da uut­ta pers­pek­tii­viä, hän to­te­aa, ja ar­vi­oi­kin, et­tä pys­tyy tut­ki­muk­sen ede­tes­sä pa­rin kol­men vuo­den pääs­tä ker­to­maan ai­hees­ta jo pal­jon tar­kem­pia tie­to­ja.

Suo­men Kir­jal­li­suu­den Seu­ra ke­rä­si vii­me vuon­na yh­teis­työs­sä Ot­to Lat­van kans­sa ih­mi­sil­tä muis­to­ja pun­keis­ta. Seu­ran ar­kis­ton joh­ta­ja Ou­ti Hu­pa­niit­tu toi­voo, et­tä tie­to­ja käy­täi­siin ker­to­mas­sa edel­leen:

– Var­si­nai­nen ke­ruu on päät­ty­nyt, mut­ta lo­ma­ke löy­tyy edel­leen SKS:n net­ti­si­vuil­ta.

Tuu­len­tu­van lu­en­to­jen yh­tey­des­sä myös Vol­ter Kil­pi Kus­ta­vis­sa -kir­jal­li­suus­vii­kon jär­jes­tä­jät muis­tut­ti­vat, et­tä par­hail­laan ke­rä­tään ko­ke­muk­sia py­häs­tä: mitä pyhä mer­kit­see ja mikä on si­nul­le py­hää? Omia ko­ke­muk­si­aan voi lä­het­tää säh­kö­pos­til­la in­fo@vkkus­ta­vis­sa.fi.

Näköislehdet

Kysely