Älykylää suunnitellaan Mynämäen Kintikkalaan.
Vesa-Matti Eura
Sari Honkasalo
Mynämäen Gadolin Älykylästä on tehty alustava aluesuunnitelma ja parhaillaan hanketta konsulttina eteenpäin vievä Arctic Smart Village Oy kartoittaa yrityksiä, joiden kanssa hanketta lähdetään toteuttamaan.
Neuvotteluja käydään parhaillaan muun muassa talotoimittajien kanssa sekä energiasuunnittelusta, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Juri Laurila.
Kintikkalan alueelle suunniteltavasta Älykylästä pidetään ensi viikon keskiviikkona 25.11. klo 17–19 esittelytilaisuus verkkotapahtumana. Tilaisuus toteutetaan zoom-tilaisuutena etäyhteydellä.
Webinaariin on ennakkoilmoittautuminen, joka päättyy 25.11. klo 16. Linkki löytyy muun muassa Arctic Smart Village Oy:n ja Mynämäen kunnan Facebook-sivulta sekä Mynämäen kunnan nettisivulta.
Tapahtumassa esitellään Älykylän osuuskuntamuotoista asumisratkaisua, kerrotaan miten hanke etenee ja miten kylään pääsee asukkaaksi. Tilaisuuden lopuksi osallistujat pääsevät myös ideoimaan Gadolinia työpajatyöskentelyssä.
Vastaava verkkotapahtuma järjestettiin kuluvalla viikolla Arctic Smart Villagen toisesta kohteesta, Oulun kupeeseen tulevasta Utajärven Geohouse Älykylästä. Siellä hanke on jo pidemmällä: aluesuunnittelu on tehty ja kohdemarkkinointi alkanut muutama viikko sitten.
– Talovarauksia ei ole vielä ollut mahdollista tehdä, mutta sopimuksia aletaan nyt tehdä. Kiinnostuneita on siellä jo 14 sekä yhdellä osuudella mukana myös Utajärven kunta, Laurila totesi Utajärven webinaarissa.
Siellä tavoitteena on päästä perustamaan osuuskunta joulu-tammikuussa ja rakentaminen alkaisi keväällä 2021. Esimerkiksi maatyöt ja muut, osat joita ei voi kilpailuttaa etukäteen, kilpailutetaan vasta, kun talojen tarkka määrä on tiedossa.
– Rahoitustakaan ei voi kilpailuttaa ennen lopullisen osallistujamäärän ja kustannusarvion valmistuttua, Laurila totesi Utajärven tilanteesta.
Älykylä pohjautuu osuuskuntaan ja ryhmärakennuttamiseen. Asukkaat perustavat osuuskunnan, joka hakee rahalaitokselta lainan rakentamiselle sekä hallinnoi ja omistaa asunnot. Asukkaat asuvat vuokralla, mutta osuuskunnan omistajina ovat päättämässä muun muassa vuokrista.
Osuusmaksulla katetaan lainan omavastuuosuus.
– Osakkaat eivät takaa osuuskunnan rakennuslainaa, vaan vakuudet koostuvat rakennuksista ja ARA:n myöntämästä valtion lisävakuudesta, Laurila tarkensi.
Konsulttialoitteisella ryhmärakennuttamisella on laskettu voitavan säästää kustannuksissa jopa 20 prosenttia.
Osuuskunnassa on mahdollista toteuttaa erilaisia kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja, joilla asumisen kustannukset vähenevät. Osuuskunta voi esimerkiksi hankkia yhteiskäyttöön autoja, työkaluja ja harrastusvälineitä.
Utajärvellä alueesta suunnitellaan myös energiaomavaraista hyödyntämällä esimerkiksi aurinkoenergian varastoiminen kallioperään.
Utajärven aluesuunnitelma sisältää 17 eri kokoista omakotitaloa, kylätalon, joka toimii päivisin päiväkotina ja iltaisin asukkaiden käytössää, saunan sekä erilaisia ulkoalueita kuten pelikentän ja viljelypalstoja.
Alueelle on varattu tilaa myös minitaloille, ja webinaarissa niitä kohtaan olikin erityisesti kiinnostusta.
Utajärvellä on asukkaiden kustannuksia arvioitu esimerkiksi 100-neliöisessä kolmen makuuhuoneen hirsitalossa niin, että osuusmaksu on 25 000 euroa ja kuukausittainen vuokra 1450 euroa.
Vuokra sisältää asunnon käyttöoikeuden, energian, veden ja jäteveden, isännöinnin, kiinteistönhuollon, yhteiskäyttöautot, yhteiskäyttötilat, kiinteistöveron, yhteiskäyttöhyödykkeet, rahastojen kerryttämisen ja virkistystoiminnan.