Varsinais-Suomen kuntajohtajat ovat tehneet yhteisen kannanoton Varsinais-Suomen lähijunaliikenteen kehittämisen tärkeydestä.
Kuntajohtajat muistuttavat, että Varsinais-Suomi on Suomen tiheimmin asuttuja maakuntia ja Turun seutu yksi Suomen kolmesta kasvukeskuksesta. Maakunnassa on vajaakäytöllä suuri määrä ratayhteyksiä, jotka ovat otettavissa lähijunaliikenteen käyttöön, nopeimmin Raisio-Turku-Loimaa väli nopeimmin.
Lisäksi Intercity -junien liikennöinti on laajennettavissa Turusta Raision kautta Naantaliin saakka, puhumattakaan Tunnin junan potentiaalista. Uusikaupunki-Turku– välin kaupungeilla ja kunnilla sekä Turku-Loimaa –välin kunnilla on vahva tahtotila maakunnan paikallisjunaliikenteen edistämiseksi. Paikallisjunaliikenne tukee vahvasti Tunnin junaa.
Tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen sisäisiä ja ulkoisia yhteyksiä ja edistää Tunnin junan ohella ja sitä tukien lähijunaliikenteen edellytyksiä muun muassa uusia seisakkeita, asemapaikkoja ja liityntäpysäköintiä edistäen.
Uusikaupunki-Turku-Tampere –välille, sekä Tunnin junan myötä Turku-Helsinki –välin radanvarsikuntiin, on mahdollista kehittää lähijunaliikennettä.
Kaukoliikenteen uusia pysähdyspaikkoja tulevaisuudessa voi olla esimerkiksi Turun Urusvuoressa, Raision Nuorikkalassa, Naantalissa, Liedossa, Aurassa, Kyrössä ja Paimiossa.
– Varsinais-Suomen taajamajunaliikenteen kehittäminen on erittäin tärkeää maakunnan vetovoiman, kuntien elinvoimaisuuden, ilmastotavoitteiden ja maakunnan sisäisen liikenteen sujuvuuden kannalta. Raiteet tulevat jo nyt Raisioon, juna-asema on mahdollista rakentaa vuonna 2024 ja käyttäjiä löytyy; enää tarvitaan juna, toteaa Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio.
Etenkin Uusikaupunki-Raisio-Turku ja Loimaa-Turku-välien kunnissa sekä Naantalissa matkustajajunaliikenteen kehittäminen koetaan elinvoimaisen tulevaisuuden kannalta kriittiseksi kärkihankkeeksi, johon ollaan halukkaita panostamaan.
Turun pormestari Minna Arve korostaa, että Turun ja Helsingin välinen nopea raideyhteys ja maakunnan lähijunaliikenne tukevat kiinteästi toisiaan.
– Tunnin junan ja lähijunien sujuvien vaihtoyhteyksien avulla maakunnan yhteydet pääkaupunkiseudulle vahvistuvat, mikä lisää lähijunien matkustajapotentiaalia, laventaa työssäkäyntialuetta ja kasvattaa siten elinkeinoelämän menestymismahdollisuuksia. Tunnin junaan kuuluva kaksoisraide Turku-Salo -välillä on edellytys tämän suunnan lähijunaliikenteen syntymiselle.
Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen toteaa omassa lausunnossaan Varsinais-Suomen omaavan omaa väestöpotentiaalia ja halua raideliikenneyhteyksien kehittämiseen lähijunaliikenteestä aina Helsinkiin ja Tampereelle asti.
– Radanvarren kunnissa on monipuolisia mahdollisuuksia sekä lähi- että kaukojunaliikenteen hyödyntämiseen. Elinkeinoelämän ja matkailun näkökulmasta raideliikenneyhteyksien parantuminen on ensiarvoisen tärkeää, hän toteaa.
Uusikaupunki-Turku välillä on nykyisellään sähköistetty raideyhteys muttei lainkaan henkilöjunaliikennettä.
Kuntajohtajat toteavat, että lähi- tai kaukojunaliikenne Raisioon olisi mahdollista heti kun seisake on rakennettu, ja muihin Uudenkaupungin radan kuntiin lähivuosina, kunhan yhteysvälille löytyy liikennöitsijä.
Puutteellisten yhteyksien vuoksi radanvarsikuntien pendelöinti ja muu liikenne on huomattavan usein yksityisautoilun varassa. Kun pyritään kestävään aluerakenteeseen ja ilmastoystävälliseen liikennejärjestelmään, raideyhteyksillä on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä rooli.
Radanvarsikuntien kuntajohtajat näkevät henkilöjunaliikenteen edellytysten parantamisen monin tavoin tärkeäksi.
– Uusikaupunki pyrkii omalta osaltaan tekemään tarvittavat toimet, joita henkilöjunaliikenteen aloittaminen edellyttää reitillä Turku-Raisio-Masku-Nousiainen-Mynämäki-Vehmaa-Uusikaupunki. Liikenteen alkaessa yhteys Suomen kasvukolmioon paranee ja tämäkin liikennevirta synkronoi muun liikennejärjestelmän ja myös Tunnin junan kanssa, kun se valmistuu, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio puolestaan toteaa.
Varsinais-Suomen kaupungit, kunnat ja maakuntaliitto tekevät yhteistyötä Väyläviraston kanssa, jotta saadaan riittävä tietopohja uusien seisakkeiden kehittämistarpeista ja tarvittavista investoinneista ja junaliikenteen rahoitustarpeesta.
Varsinais-Suomen kuntajohtajat kannustavat liikenneoperaattoreita olemaan aktiivisia ja vetoavat valtiota ja Väylävirastoa ripeästi mahdollistamaan osaltaan taajamajunaliikenteen toteutumisen.