Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) lisäsi tällä viikolla odottavat äidit vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien tai tilojen listalle.
– Raskaus vaikuttaa naisen vastustuskykyyn, jolloin alttius vaikeisiin tulehduksiin kohoaa. Raskauden aikana myös veritukosriski lisääntyy ja hengitys kuormittuu. Näiden toiminnallisten muutosten lisäksi kasvava kohtu vaikuttaa odottavan äidin hengitykseen, Tyksin raskauden ja synnytysten hoidon ylilääkäri Eeva Ekholm, sanoo.
Vakavan taudin voi torjua ottamalla rokotteen. Raskaana oleva voi ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Ensimmäisen, toisen tai kolmannen rokoteannoksen voi ottaa raskauden aikana normaalisti.
– Tällä hetkellä korona on selvästi lisääntynyt ja Tyksiin tulee entistä enemmän raskaana olevia, joilla on korona.
Ne raskaana olevat, joilla on ollut vaikeampia oireita koronasta ja ovat tulleet Tyksiin, ovat olleet rokottamattomia.
– Rokote suojaa sekä raskaana olevia, että ei-raskaana olevia, vakavalta taudilta, Ekholm sanoo.
– Odottavalla äidillä on luonnollisesti huoli sikiöstä ja moni pelkää, että rokotteella voisi olla jotain haittaa lapsen kehitykselle. Tutkimuksissa rokote on osoittautunut turvalliseksi raskauden aikana eikä ole viitteitä keskenmenoriskin lisääntymisestä tai sikiöön kohdistuvista haitoista, Eeva Ekholm sanoo.
Koronarokotteella ei ole osoitettu vaikutuksia hedelmällisyyteen. Raskaudenaikainen koronainfektio lisää jonkun verran raskausmyrkytyksen ja kohtukuoleman riskiä. Vaikea koronainfektio voi myös johtaa siihen, että lapsi täytyy saattaa maailmaan ennenaikaisesti.
Äiti joutuu olemaan vauvasta erossa, jos hän on tehohoidossa. Korona ei yleensä siirry äidistä sikiöön kohdunsisäisesti. Synnytyksen jälkeen koronaa sairastavan äidin suositellaan käyttävän maskia, jotta korona ei siirtyisi pisaratartuntana vastasyntyneeseen.