Vehmaa on harvinainen maaseutukunta Varsinais-Suomessa. Se on onnistunut kasvattamaan asukaslukuaan, kun muuten maakunnassa jatkuu kaupungistuminen. Kuvassa näkyy koulun yhteyteen valmistunut liikuntapaikka.
Sari Honkasalo
Vehmaa on positiivinen poikkeus kaupungistuvassa maakunnassa
Jenni Kylänpää
– Kukapa olisi tällaista tilannetta osannut ennustaa tammikuussa, totesi Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies puheenvuoronsa aluksi Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestämässä kunnallisjohdon seminaarissa.
Seminaarin teemana oli Varsinais-Suomen alueen koronatilannekuva tällä hetkellä. Kari Häkämies sanoi Varsinais-Suomen kuuluvan niin sanottuihin dynaamisiin maakuntiin, jotka kärsivät koronasta selvimmin.
Hän toivoi, että vanhanaikaisesta ajattelusta, jossa Suomen etelä- ja länsi-osat mielletään rikkaiksi ja pohjoinen ja itä taas köyhiksi, päästäisiin jo viimeistään nyt eroon.
– Ajattelu on vanhanaikaista, ja se ei saisi vaikuttaa esimerkiksi tukien jakamiseen, Häkämies sanoi.
Häkämiehen mukaan korona-aikana kaupungistuminen on ainakin Varsinais-Suomessa edelleen jatkunut, vaikka monella saattaa olla käsitys, että korona olisi ajanut ihmisiä enemmän maaseudulle asumaan.
– Lehdissä on voitu esitellä henkilöitä, jotka ovat päättäneet nyt muuttaa maalle, kun on tullut etätyömahdollisuuksia. Täällä Varsinais-Suomessa pysyvän asuinpaikan valinnan perusteella kaupungistuminen, joka on alkanut jo ennen koronaa, jatkuu edelleen, Häkämies sanoi.
Yhden selkeän poikkeuksen Häkämies nosti esiin.
– Vehmaa tosin on onnistunut hienosti kasvattamaan asukaslukuaan tänä vuonna.
Mennyt kesä oli saaristomatkailulle Häkämiehen mukaan erinomainen. Saariston menestys ei kuitenkaan pelastanut koko alaa ahdingolta. Häkämies tosin on tyytyväinen, että Varsinais-Suomessa ei olla niin riippuvaisia matkailualasta, kuten Lappi.
– Lapissa tilanne on erittäin huolestuttava tällä hetkellä.
Häkämies otti esiin myös EU:n 2,3 miljardin euron elpymispaketin.
– Peruskysymys on ruvetaanko rahaa jakamaan ikään kuin alueellisesti tietyillä kiintiöillä, vai ratkaisevatko yritysten hankkeet tämän.
Häkämies itse uskoi Varsinais-Suomen olevan vahvoilla, jos elpymisrahaa jaetaan yrityshankkeet edellä.
– Tämän ei ole tarkoitus olla mikään sosiaalipaketti, tällä ei paikata mitään, vaan tarkoitus on luoda uutta, jolla viedään Suomea eteenpäin, Häkämies sanoi.
Varsinais-Suomen elinkeinot-vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila kertoi koronatilannekuvasta Ely-keskuksen näkökulmasta. Ely-keskus myönsi yhdessä Business Finlandin kanssa koronatukia keväällä.
Myös kehittämisavustuksia on myönnetty, ja Metsä-Tokila näkee, että niiden avulla on tehty hienoja digihyppäyksiä.
Ely-keskus myöntää vuosittain myös tukia maaseuturahastosta. Kyseisiä tukia on kysytty nyt Metsä-Tokilan mukaan enemmän kuin koskaan.
– Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että yrityksissä halutaan vastata muutoksesta tuleviin haasteisiin.
Maaseuturahaston tukiin ovat oikeutettuja vain maaseutualueilla toimivat yritykset.
Työllisyystilanne on Metsä-Tokilan mukaan synkkä ja haastava. Lähellä 90-luvun tilannetta ei Metsä-Tokilan mukaan kuitenkaan vielä olla.
– Tähän on suhtauduttava vakavasti. Nousevatko työttömyysluvut tästä vielä, sitä ei vielä tiedetä.
TE-toimiston avoimien työpaikkojen kehittymisessä Metsä-Tokila näkee jotain positiivistakin.
– Teollisuuden avoimien työpaikkojen nousu elokuun jälkeen hämmentää. Autotehtaan hyvä kehitys ei yksinään selitä sitä. Tämä toki viestittää siitä, että jotain positiivistakin on näköpiirissä.
Palvelualojen työpaikat ovat Metsä-Tokilan mukaan lähes hävinneet TE-toimistosta.
– On totta, että TE-toimistot eivät ole ainoa väylä etsiä työtä. Tämä on kuitenkin jonkinlainen indikaattori siitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu.