Kevätkylvöt ovat edenneet joutuisasti maan etelä- ja keskiosissa viime viikon aikana. Talvehtineet kasvustot ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun. Tästä huolimatta Varsinais-Suomen savimailla pellot ovat kuivuneet huonosti kylvökuntoon, mikä on hidastanut kylvöjen etenemistä. Etelä-Suomessa kevätviljojen kylvöistä on reilusti yli puolet tehty, mutta tilakohtaiset erot voivat olla suuria.
Toukokuussa kuuroluonteisia sateita on saatu tavanomaista runsaammin muun muassa Varsinais-Suomessa. Sateet kuorettivat Varsinais-Suomessa vapun aikaan kylvettyjä peltoja vaikeuttaen orastumista. Tämän viikon sateet ovat tarpeen orastumisen ja talvehtineiden kasvustojen vahvan kasvun turvaamiseksi maan etelä- ja länsiosissa. Voimakkaat sateet ja niitä mahdollisesti seuraavat lämpimät ja tuuliset säät lisäävät peltojen kuorettumisvaaraa.
Kevätkylvöt ovat suuressa osassa maata vielä tavanomaisessa aikataulussaan tai muutaman päivän jäljessä. Etelä-Suomen rannikkoalueella kevätkylvöt ovat viikosta kahteen viikkoon jäljessä hitaasti kylvökuntoon kuivuneiden peltojen vuoksi.
Kylvötöissä pisimmälle ehtineillä tiloilla Varsinais-Suomessa on kylvämättä enää 20–30 prosenttia kevätvehnästä. Ohran kylvöjä on aloiteltu viimeisenä. Säiden lämpenemisen ja maan hyvän kosteustilanteen ansiosta ensimmäiset, jo huhtikuun puolella ja toukokuun alussa tehdyt kylvöt ovat orastuneet. Orastuminen vei ensimmäisissä kylvöksissä tavallista pidemmän ajan, mutta ne ovat nyt hyvässä kasvussa.
Sokerijuurikkaan kylvöt ovat lopuillaan Lounais-Suomessa. Kevätrapsista on kylvämättä 10–25 prosenttia maan etelä- ja länsiosissa. Varsinais-Suomessa rypsin kylvöt ovat puolivälissä.
Varsinais-Suomessa istutetut varhaisperunakasvustot ovat hyvässä kasvussa.
Rikkakasvitilanne pelloilla on tavanomainen koko maassa, mutta säiden lämpeneminen ja hyvä kosteustilanne vauhdittavat myös rikkakasvien kasvua. Erityisesti syysviljapelloilla rikat voivat olla jo kookkaita.
Viime viikolla alkanut säiden lämpeneminen on kiihdyttänyt syysviljojen, syysöljykasvien, kuminan ja nurmien kasvua. Syysvilja- ja syysöljykasvi- sekä kuminakasvustot ovat tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa suurimmassa osassa maata.
Sekä uudet että vanhat nurmet ovat kunnoltaan tyydyttäviä tai hyviä koko maassa. Uusien nurmien perustaminen onnistui viime vuonna hyvin ja lumipeitteinen talvi mahdollisti hyvän talvehtimisen. Alkukevään viileys jarrutti viime viikkoon asti nurmien kasvua, mutta viime viikon sateet ja lämpöaalto ovat siivittäneet nurmet ennätyskasvuun.
Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo parin viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista. Etelä- ja Länsi-Suomessa mansikkataimien kasvu avomaalla on alkanut, varhaismansikka harson alla on alkanut kukkia ja lämmittämättömissä tunneleissa mansikka kukkii ja myös ensimmäiset raakileet ovat kehittymässä. Myös vadelmien ja herukoiden kasvu on lähtenyt hyvin käyntiin Etelä- ja Keski-Suomessa. Omenan lehdet ovat puhkeamassa etelässä ja kukintaa odotellaan. Talvivaurioita ei juur ole odotettavissa marjakasveilla.
Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun tavanomaisessa aikataulussaan huhtikuun lopulla maan eteläosissa, mutta huhtikuun lopun ja toukokuun alun viileä sää jarrutti kasvua. Etelä-Suomessa huhtikuussa istutettujen kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut hidasta kylmän sään vuoksi. Sään lämmetessä kaalikasveilla alkaa näkyä ensimmäiset pikkukaalikärpäset ja kirpat.
Kesä- ja varastoporkkanan, lantun ja punajuuren kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Parsan ja raparperin sadonkorjuu on alkamassa etelässä.