Aivan Mynämäen keskustaan on lähes huomaamatta rakentunut jotakin hyvin erityislaatuista. Pioneja ja erikoiskasveja harrastava Sari Kantelo on miehensä Juha Laineen kanssa muokannut joutomaana olleesta pellosta pionipuutarhapuiston.
– Tässä nyt näkee, mitä tapahtuu, kun pioniharrastajan oma piha tulee täyteen, ja hulluus siirtyy seuraavalle asteelle, Sari nauraa.
Niin, silloin katse kääntyy naapurin tontille, ja Sarilla siinä oli kunnan omistama peltoalue, joka on kaavoitettu lähiviheralueeksi.
Hän kysyi kunnasta, saisiko ryhtyä omalla kustannuksellaan rakentamaan alueelle pionipuutarhaa, ja lupa heltisi. Sopimus laadittiin niin, että kunta vuokrasi puiston ylläpitoa vastaan, ja kasvit ovat Sarin ja Juhan omistuksessa.
Sari kylläkin epäilee, ettei kunnanvirastolla ihan uskottu, että pionisti on tosissaan. Mutta nyt, muutaman vuoden kovan puurtamisen jälkeen epäilyksiä tuskin on. Puisto alkaa jo näyttää siltä, millaiseksi hän sen mielessään visioi.
Hän toteaakin, että piirustuksia ei ole missään muualla kuin hänen päässään.
– Ei kukaan arvaakaan, miten paljon tässä on ollut hommaa. Mutta ilman Kauko Kylänpäätä tästä ei olisi tullut mitään, heiltä on saatu koneapua ja muuta. Hänelläkin on uskoa ja halua panostaa keskustan viihtyvyyteen, ja tämä on ollut hänen puoleltaan supersuuri panostus ja kulttuuriteko, Sari kiittää.
Pionipuistosta on tarkoitus tehdä paikka, johon ihmiset pääsevät kävelemään, katselemaan ja istuskelemaan, ja tutustumaan pionien lisäksi myös erilaisiin perennoihin, puihin ja pensaisiin.
Pioneja on jo kaikkiaan noin 300 erilaista lajiketta. Osan Sari on kasvattanut vieressä sijaitsevassa omassa puutarhassaan siemenestä asti. Hän harrastaa myös risteyttämistä, eli itse kehitettyjä uusia pionejakin puistossa on.
Sari Kantelo toimii aktiivisesti Suomen pionistit ry:ssä, jonka "isosisko" on naapurimaan Svenska Pionskällskapet.
– Yhdessä heidän kanssa ollaan maailman suurin pioniseura, yhteensä yli tuhat jäsentä. Tavoitteena on kaiken kaikkiaan lisätä pionitietoutta, ja haaveena onkin, että kun korona-ajasta päästään, täällä pionipuistossa voisi pitää esimerkiksi luentoja.
Mynämäkeen yksityisen toimesta syntynyt pionipuutarha on herättänyt kiinnostusta alan harrastajissa jo Amerikkaa myöten. Siellä toimii kattojärjestö American Peony Society, joka esimerkiksi rekisteröi uudet pionit maailmanlaajuisesti.
Puutarha on ollut Sarin harrastuksena aina, ja pionit veivät hänet mukanaan kauneudellaan ja helppohoitoisuudellaan.
– Suurin viehätys tuli siitä, kun ymmärsin miten paljon erilaisia pioneja on. Että on paljon muutakin kuin se yleisin mummonmökin vaaleanpunainen kerrattu pioni. Se muuten on nimeltään "Saara" eli Sarah Bernhard, maailman suosituin pioni, eikä suotta!
Yhtä osaa puistosta Sari kutsuu nimiriveiksi, ja niissä kasvavien pionien luo on tulossa informaatioseinälle tietoa pioneista.
Puistossa on paljon erilaisia pionilajikkeita, joten kukinta-aikakin on pitkä, noin kaksi kuukautta.
Koska puisto rakentuu täysin omakustanteisesti pariskunnan voimavarojen mukaan, on puistossa käytetty paljon kierrätysmateriaalia. Osa on saatu kunnalta, osa yksityisiltä ja osa yrityksiltä.
Kantelo harrastaa myös kasvirescue-toimintaa.
– Tänne on haettu paljon pelastuksia eli kasveja, joita ihmiset eivät ole enää halunneet pitää pihoillaan, esimerkiksi jos ne ovat kasvaneet liian isoiksi. Myös rakennustyömailta olen käynyt kasveja hakemassa.
Sari haluaa luoda puistoon "huoneita", jolloin kaikkea ei näe heti. Tavoitteena on saada luotua puistoon pienilmasto, joissa viihtyvät erilaiset kasvit.
– Se on haasteellista, koska tämä on peltoa, jossa ei ole valmiina puita. Mutta onneksi tänne oli vuosien varrella tuotu kasoja täytemaata, joiden avulla tänne saa korkeuseroja.
Sari tunnustautuu myös kivihulluksi, joten niitä löytyy paljon istutusalueiden reunamilta.
– Kivi on ikuinen, ja mitä vanhemmaksi se tulee, sitä kauniimpi se on.
Tavoitteena on, että kun puiston istutukset saadaan valmiiksi, sinne olisivat tervetulleita myös kasvien kanssa puuhastelusta kiinnostuneet puistokummeina.
– Tässä on melkolailla paljon itselle hoidettavaksi, joten apu on tarpeen. Varmasti tässä keskustan alueellakin on ihmisiä, joilla ei ole omaa pihaa hoidettavana, mutta kiinnostusta olisi. Tai sellaisia, joilla riittäisi oman pihan lisäksi energiaa muuallekin, Sari Kantelo vinkkaa.
Sari Honkasalo
Fakta
Pionipuutarhapuisto sijaitsee Keskuskadun ja Kleemolankaaren välisellä alueella. Sen sivusta kulkee kevyen liikenteen väylä. Portti puistoon on väylän varrella.
Erilaisia istutusalueita on runsaan 3000 neliön alueella, muun muassa luonnonpioneja, lactifloria, hybridejä ja itoh-pioneja sekä puita, erikoisuuksina muun muassa taikapähkinä ja mulperipuu.
Puisto on aidattu ja sinne tulee olemaan kukinta-aikaan vapaa pääsy aukioloaikoina.
Puiston elämää voi seurata Instagramissa: Pionipuisto (Peyonypark).