Jenni Kylänpää
EU:n maaseuturahoituskaudella 2023–2027 on mukana uusi tukimuoto: yhteisen ojitusinvestointi, jota haetaan Ely-keskuksesta.
Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutuyksikön johtava rahoitusasiantuntija Janita Leppänen kertoo, että tukia on haettu alkukankeuden jälkeen vilkkaasti.
Aikaisemmalla rahoituskaudella myönnettiin tukea peruskuivatukseen, mikä oli Varsinais-Suomessa suosittu tukimuoto. Uusi yhteinen ojitusinvestointi vaatii uudenlaista ajattelua.
– Uudessa tuessa on enemmän vaatimuksia ympäristövaikutuksista. Hakemuksiin pyydetään lausunto Ely-keskuksen ympäristövastuualueelta, joka arvioi, ovatko ympäristövaikutukset riittäviä. Yleensä nämä hankkeet ovat vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että ne ovat aina valintamenettelyn kärkipäässä, hän sanoo.
Toinen uusi näkökulma on yhteistyö. Hankkeen tulee aina hyödyttää vähintään kahta tilaa. Tilakohtaisesti maaseuturahoitusta voi saada normaaliin salaojitukseen ja säätösalaojitukseen.
Uuden yhteisen ojitusinvestoinnin tuki on 40 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Tuki myönnetään vain sille osuudelle, jolla on maataloustoimintaa.
Taivassalossa Isolahdenojan varrella olevat tilat ovat saaneet Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta myönteisen tukipäätöksen yhteiselle ojitusinvestoinnille, jossa Isolahdenojaan tehdään kaksitasouoma.
Ojitusinvestoinnissa on mukana kaikkiaan seitsemän tilaa.
– Toiveissa on, että pääsisimme aloittamaan kaivut tulevana talvena. Teetimme hankealueelle simpukkakartoituksen ja seuraavaksi odotamme puunkaatolupaa Metsähallitukselta, kertoo hankkeessa mukana oleva Sami Aaltonen.
Aikojen saatossa Isolahdenojan ympärillä on viljelty muun muassa sokerijuurikasta, mutta viime vuosina se on ollut lähes mahdotonta.
– Sokerijuurikas nostetaan syksyllä ja yleensä ojan pinta nousee syyssateiden myötä niin paljon, että iso osa pelloista menee käyttökelvottomaan kuntoon. Ongelmia on ollut paljon myös keväällä, jolloin oja tulvii lähes kaikkien pelloille.
Hankalien viljelyolosuhteiden vuoksi ojan läheisyydessä viljellään lähinnä heinää, mutta toiveissa on, että kaksitasouoman myötä viljelyyn saadaan taas monipuolisemmin eri kasveja.
Aaltonen kertoo, että ojan edellisestä perkauksesta on yli 20 vuotta, eikä sitä silloinkaan käyty läpi koko matkalta. Kun ajatus yhteisestä ojitusinvestoinnista syntyi, hän soitti kaikki ojan varrella olevat tilat läpi. Muut lähtivät investointiin mielellään mukaan, sillä nyt oja on niin tukossa, että tilanne on kaikille hankala.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 40 000 euroa, ja siihen on myönnetty 40 prosentin tuki. Hanketta varten viljelijät herättivät henkiin vanhan ojitusyhteisön. Suunnitteluapuna oli Tmi Heikki Mustonen.
Investoinnin hyötyalueeksi on laskettu 66 hehtaaria, josta peltojen osuus on 28 hehtaaria. Uoman valuma-alue on 550 hehtaaria, josta noin 40 prosenttia on peltoa ja loppuosa pääosin metsää.
Kun oja saadaan kuntoon, viljelijät odottavat selkeää parannusta maan kasvukuntoon ja lisäksi hankkeella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus ympäristöön, kun huuhtoumat pienenevät.
Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Niklas Lindemanin mukaan kaksitasouomat ovat tehokkaita niillä alueilla, joille ne maantieteellisesti soveltuvat. Kaksitasouomassa ojan toiselle tai molemmille puolille tehdään kasvipeitteinen tulvatasanne, johon valumavesien mukana tulevat ravinteet pidättyvät. Tulvatasanteet myös estävät tulvavesien nousua pelloille.
Ojitustuen lisäksi kaksitasouomiin on toinenkin taloudellinen kannustin.
– Kaksitasouomassa peltotuki on mahdollista tietyin ehdoin saada ojan keskelle asti. Tukialue ei siis pienene, vaikka osa pellosta kaivetaan pois, kertoo Lindeman.
Lindeman uskoo, että kaksitasouomien yleistyminen valtaojissa voi vaikuttaa Saaristomeren tilaan positiivisesti. Parhaimmillaan kaksitasouoma sopii sekä pieniin että suuriin ojiin.
Positiivisia ympäristövaikutuksia voi saada myös esimerkiksi toispuoleisella kaivulla, kaivuluiskan kasvittamisella ja vaellusesteiden poistolla. Ojat kannattaa pitää mahdollisimman luonnonmukaisina, esimerkiksi mutkittelevia uomia ei kannata turhaan suoristaa, eikä ojasta kannata kaivaa liian syvää. Joskus pelkkä kasvien niittokin riittää ojan kunnostamiseksi.