Hirvieläimet lähtevät liikkeelle talven jälkeen ja Varsinais-Suomessa etenkin valkohäntäpeurat aiheuttavat paljon onnettomuuksia. Koko maassa hirvieläinonnettomuuksien määrä pysähtyi viime vuonna, mutta Varsinais-Suomessa onnettomuudet lisääntyivät edelleen.
Hirvieläinonnettomuuksia tapahtui viime vuonna Varsinais-Suomessa yli 3500, kun määrä oli edellisvuonna lähes 100 vähemmän. Vielä viisi vuotta sitten Varsinais-Suomessa sattui lähes 1000 onnettomuutta viime vuotta vähemmän. Valtaosa onnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa. Toukokuu on keväällä onnettomuuksien huippuaikaa, mutta valkohäntäpeuravahingot lähtevät kasvuun jo huhtikuussa.
Onnettomuuksien suuren määrän taustalla on eläinten luonnollinen liikehdintä keväällä talven jälkeen. Valtaosa kevään kolareista tapahtuu ravinnon perässä liikkuvien metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa. Lisäksi hirvieläinten vasat jäävät keväällä tiettyyn aikaan omilleen, jolloin ne saattavat eksyä autoteille.
Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu erityisesti valkohäntäpeurojen kanssa Varsinais-Suomessa jo huhtikuusta alkaen, pahimmillaan yli kymmenen päivässä.
Suomen Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus ovat arvioineet valkohäntäpeurakannan pienentyneen viime vuodesta. Riistakeskuksen mukaan sekä valkohäntäpeurojen että metsäkauriiden saalismäärä väheni noin yhdeksän prosenttia helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella.
Aiemmin hirvieläinten määrä on kasvanut vuosittain huomattavasti. Luonnonvarakeskuksen uuden kannanarviointimallin mukaan Suomessa oli viime talvena noin 120 000 valkohäntäpeuraa eli lähes 14 prosenttia edellistalvea vähemmän.
Metsäkauriin kannan koosta ei ole tarkkaa arviota. Saalismäärät laskivat hieman viime vuodesta ja helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin yli 18 000 metsäkaurista. Sitä ennen määrät ovat olleet useampana vuonna kasvussa.