Hirvieläinten metsästys on tärkeä keino ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia.
Arkisto / Heli Mäki-Laurila
Hirvieläimet ovat Suomen tärkeimpiä riistaeläimiä ja niiden metsästykseen osallistuu jopa 125 000 metsästäjää. Varsinais-Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa 12.10. Valkohäntäpeurojen metsästys alkoi jo syyskuussa. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.
Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkoi koko maassa 28.9. ja päättyy 15.2.
Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 34 007 hirven, 59 035 valkohäntäpeuran, 674 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.
– Metsästys on ikiaikainen tapa hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ja hankkia ravintoa. Viime metsästyskaudella hirvieläinsaalis oli noin 4,3 miljoonaa kiloa luullista hirvenlihaa ja noin 2 miljoonaa kiloa luullista valkohäntäpeuranlihaa, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Vaikka suuri osa riistanlihasta kulutetaan metsästäjien ja heidän lähipiirinsä talouksissa, tulee lihaa myyntiin myös kuluttajamarkkinoille, jossa on riistalihalle kysyntää.
Arkisto / Jenni Kylänpää
Saaliin lisäksi metsästys tuottaa virkistystä ja hyvinvointia suurelle joukolle suomalaisia. Hirvieläinten metsästykseen osallistuu Suomen 300 000 metsästäjästä lähes puolet.
Metsässä liikkuminen on turvallista myös hirvenpyynnin vilkkaimpina viikkoina. Hirvieläinten metsästys on tarkoin säänneltyä ja metsästyksenjohtaja johtaa kunkin seurueen metsästystä turvallisuudesta huolehtien.
Hirvieläinten kannansäätely metsästyksellä on tärkeä keino ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia liikenteessä.