Hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta ai­heut­ta­via vi­ruk­sia ja bak­tee­rei­ta on täl­lä het­kel­lä run­saas­ti liik­keel­lä Suo­mes­sa. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos (THL) ker­too, et­tä esi­mer­kik­si inf­lu­ens­sa­e­pi­de­mia on käyn­nis­ty­mäs­sä ja ko­ro­na­ta­paus­ten mää­rä on hie­man nous­sut.

Myös RSV-ta­pauk­set ovat li­sään­ty­neet. Li­säk­si my­kop­las­ma-, hin­ku­ys­kä- ja ade­no­vi­rus­tar­tun­to­ja on ku­lu­neen vuo­den ai­ka­na to­det­tu huo­mat­ta­vas­ti ai­em­pia vuo­sia enem­män.

Tu­tut in­fek­ti­oi­den tor­jun­ta­kei­not pä­te­vät myös tänä jou­lu­na.

– Tar­tun­to­jen eh­käi­sys­sä on tär­ke­ää, et­tei läh­de sai­raa­na ky­läi­le­mään jou­lu­na. It­se ku­kin voi näin suo­ja­ta eten­kin ris­ki­ryh­miin kuu­lu­via ja iäk­käi­tä, sa­noo THL:n yli­lää­kä­ri Leif La­ko­ma.

Hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­on ai­heut­ta­jaa voi har­voin tie­tää oi­rei­den pe­rus­teel­la. Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa hoi­dok­si riit­tää oi­reen­mu­kai­nen hoi­to ja lepo.

Jos yleis­voin­ti las­kee tai oi­reet ovat va­ka­via tai pa­he­ne­vat, on syy­tä ol­la yh­tey­des­sä ter­vey­den­huol­toon ku­ten mui­den­kin sai­ras­tu­mis­ten koh­dal­la.

Hin­ku­ys­käl­le al­tis­tu­nei­den täy­sin tai osin ro­kot­ta­mat­to­mien pien­ten las­ten koh­dal­la no­pea hoi­toon ha­keu­tu­mi­nen on tär­ke­ää.

Inf­lu­ens­san ja ko­ro­na­vi­ru­sin­fek­ti­on hoi­dos­sa voi­daan käyt­tää myös vi­rus­lääk­kei­tä lää­kä­rin ar­vi­on mu­kaan. Nii­den käy­tös­sä oleel­lis­ta on, et­tä hoi­to voi­daan aloit­taa riit­tä­vän ai­kai­sin.

Epäil­tä­es­sä bak­tee­ri-in­fek­ti­o­ta an­ti­bi­oot­ti­hoi­toa har­ki­taan tar­peen mu­kaan. Sekä my­kop­las­ma et­tä hin­ku­ys­kä ovat ai­kui­sel­la yleen­sä it­ses­tään pa­ra­ne­via tau­te­ja, ja hoi­to on pää­o­sin oi­reen­mu­kais­ta.

Hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­on jäl­keen töi­hin, kou­luun ja päi­vä­ko­tiin voi pa­la­ta, kun oi­reet ovat sel­väs­ti vä­hen­ty­neet ja mah­dol­li­nen kuu­me on pois­sa.

Suo­si­tel­lut ro­ko­tuk­set ovat pa­ras kei­no suo­jau­tua va­ka­val­ta tau­dil­ta. Suo­ma­lais­ten ro­ko­tus­kat­ta­vuus inf­lu­ens­saa vas­taan on jää­mäs­sä jon­kin ver­ran vii­me­vuo­tis­ta ma­ta­lam­mak­si kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä. Ro­kot­teen voi ot­taa myös epi­de­mi­an ai­ka­na, ja sen an­ta­ma suo­ja muo­dos­tuu noin kah­des­sa vii­kos­sa.

Ras­kaa­na ole­vis­ta jo run­sas kol­man­nes on saa­nut hin­ku­ys­kä­kom­po­nen­tin si­säl­tä­vän dtap-ro­kot­teen suo­jaa­maan vas­ta­syn­ty­nyt­tä hin­ku­ys­käl­tä.

Li­säk­si hy­vin­voin­ti­a­lu­eet ovat suo­si­tel­leet vas­ta­syn­ty­nei­den ja al­le 1-vuo­ti­ai­den ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vien lap­sien suo­jaa­mis­ta mo­nok­lo­naa­li­sel­la vas­ta-ai­neel­la RSV:n ai­heut­ta­maa tau­tia vas­taan. Luo­tet­ta­via kat­ta­vuus­tie­to­ja ei ole vie­lä THL:n käy­tet­tä­vis­sä.​