Varsinais-Suomen liiton ja Turku–Uusikaupunki-radanvarsikuntien tilaama Turku–Uusikaupunki-junaliikenteen uusien asemapaikkojen kehittämissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma parantaa asemapaikkojen suunnitteluvalmiutta tarkentamalla aiempia selvityksiä.
Selvityksessä on tutkittu Turku–Uusikaupunki-rataosalta alustavilla ratateknisillä tarkasteluilla kahdeksaa asemapaikkaa Turun Artukaisissa, Maskussa, Nousiaisissa, Mynämäessä, Hietamäellä (Mynämäki), Vehmaan Vinkkilässä, Uudenkaupungin asemalla ja Kalarannassa. Raision Nuorikkalan aseman suunnittelu etenee jo ratasuunnitelmavaiheessa eli paljon pidemmällä kuin muut rataosan asemat.
Turku–Uusikaupunki-rataosa on 65 ratakilometriä pitkä yksiraiteinen sähköistetty Suomen rataverkon osuus, jonka suurin sallittu nopeus on tällä hetkellä 60 kilometriä tunnissa. Rataosalla on tällä hetkellä vain tavaraliikennettä. Rataosalle on suunnitteilla tasoristeysten parannuksia ja poistoja, jotka yhdessä muiden perusparannustoimenpiteiden kanssa mahdollistavat radan nopeuden noston 100 kilometriin tunnissa.
Asemapaikkojen alustavat sijainnit on rajattu Väyläviraston ratateknisissä ohjeissa esitettyjen reunaehtojen (RATO-ohjeet) sekä alueen kaavatilanne huomioiden. Sijainneissa on huomioitu myös tarvittavat kulkuyhteydet matkustajalaitureille sekä liityntäpysäköinnin mitoitus ja alustava sijainti.
Asemat ovat alustavien teknisten perusteiden mukaan toteuttavissa ilman suurempia ratainfrastruktuurin muutostarpeita tai asemakaavamuutoksia. Uudenkaupungin liikennepaikalla tarvitsee huomioida radanpidon tarpeet sekä kohtausmahdollisuudet lähijunien ja tavaraliikenteen välillä.
Liikenteellisen tarkastelun mukaan lähijunaliikenteen kohtauspaikat tarvitaan tunnin vuorovälillä vähintään Mynämäkeen ja Uudenkaupungin asemalle. Tarkastelussa ei huomioitu nykyistä, melko vähäistä tavaraliikennettä.
Selvityksessä tutkittujen asemapaikkojen alustavat kustannukset ovat keskimäärin 1–2 miljoonan euron välillä. Uudenkaupungin liikennepaikalla kustannuksia nostavat (5–6 miljoonaa euroa) radanpidon tarpeiden sekä lähijunien ja tavaraliikenteen kohtausmahdollisuuksien huomioiminen. Yleisesti suurimpia kustannuksia ovat turva- ja asetinlaitemuutokset sekä tarvittavat geotekniset pohjanvahvistukset matkustajalaituria varten.
Radan peruskorjaukselle on tehty ratalain mukainen ratasuunnitelma ja korjaus sisältyy Väyläviraston investointiohjelmaan, mutta korjauksen rahoitus ei ole vielä varmistunut. Ennen asemainfran toteuttamista ja henkilöliikenteen aloittamista tulee myös asemapaikoille laatia erilliset ratasuunnitelmat ja rata hyväksyttää henkilöliikenteelle.