Mynämäen kunta ja seurakunta saivat paikalliselta maanviljelijältä testamentilla mittavan perinnön, yhteensä miljoona euroa. (V-SS 8.9.)
Testamenttivarat on määrätty käytettäväksi vanhusten hyväksi. Kirkkoneuvosto päätti osaltaan, että lahjoitukselle laaditaan erityiskatteinen rahasto, jonka säännöt tulevat hyväksyttäväksi loppuvuoden aikana.
Kattavaa tilastotietoa kuntien testamentilla saamasta omaisuudesta ei ole, mutta yleistä se ei ole, ja Mynämäen saama summa on suurimmasta päästä.
Se on kertynyt yhden miehen pitkäjänteisellä sijoittamisella, joten toivoa sopii, että kunta ja seurakunta ovat varojen käytössä yhtä lailla pitkäjänteisiä, ja että löytyy keino, jonka avulla voidaan tukea myös sellaisia vanhuksia, jotka eivät ehkä ole muun avun ja toiminnan piirissä.
Omaa kuolemaansa on vaikea ajatella, mutta testamentin tekemistä suositellaan kaikille. Harva tulee ajatelleeksi, että ilman sitä, jos perillisiä ei ole, omaisuus menee valtiolle.
Sinnekin epäilemättä raha on tervetullutta, mutta olisiko kuitenkin parempi itse määritellä, minne lähdettyään haluaa tukensa antaa?
Kunnille päätyy perintöjä myös toista kautta. Vainajan kotikunta tai kiinteistön kotikunta voi hakea valtiolle päätynyttä omaisuutta valtiokonttorilta.
Nousiainen sai juuri kaksi omaisuutta tätä kautta, ja päätti osoittaa toisen kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointirahastolle ja toisen kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluille.
Valtiokonttorin mukaan noin 60 prosenttia ilman perillisiä kuolleista on tehnyt testamentin. Esimerkiksi vuonna 2023 valtiolle tuli perintönä 40,5 miljoonaa euroa. Siitä lähes puolet luovutettiin kunnille. Luonnollista on, että valtio jättää omaan haltuunsa perinnöstä helpoimmin realisoitavan osan.
Valtiokonttorin vakiintunut käytäntö on, että jos pesässä on rahavaroja yli 100 000 euroa, niistä 60 prosenttia pysytetään valtiolla. Etenkin maaseudulla vähempiarvoiset kiinteistöt luovutetaan usein kunnalle.
Sari Honkasalo