Posti tupsauttaa näinä päivinä tupaan joulukortit, ja naapurille huikataan hyvät pyhät. Kaupan kassa alkaa pian toivottaa hyvää joulua, ja silloin tulee mieleen, että kehtaako sen jälkeen vielä hakea toisen ja kolmannen kerran sen puuttuvan tuorejuuston tai limen.
Suomalaiset sanovat asiansa niin kuin se on, mutta esimerkiksi englanninkieliset joutuvat kiertelemään. Korteissa lukee Season's greetings tai Happy holidays, suomeksi suurin piirtein "sesongin tervehdykset" ja "kivat lomat". Voi toki toivottaa myös iloista joulua eli Merry Christmas, mutta sitten pitää jo tuntea vastaanottaja aika hyvin. Sillä joillekin joulu on Kristuksen syntymäjuhla, toisille ei lainkaan.
Syksyn aikana Suomessa on kohistu siitä, etteivät lapset ja nuoret koulupäiviensä aikana tahtomattaan tai vanhempiensa tahtomatta vain joutuisi kuuntelemaan uskonnollista sisältöä. Tarkkana saa olla, sillä moni perinne ja klassinen taiteenlaji on saanut motiivinsa uskonnon kautta.
Sanat ovat vaarallisia, mutta kyllä ne voivat liudentua varsin harmittomiksikin. Harva ajattelee, että "juhannus" on versio Jeesuksen edellä kulkeneesta Johannes Kastajasta tai vaikka sitä, mihin kaikkeen sana Kristus, joka tarkoittaa voideltua, on suomen kielessä kietoutunut. Miten lopulta sanotaan edes risteys ilman uskonnollista viittausta? Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (Häkkinen 2004) "risti" ei alkuaan ole tarkoittanut mitään ristin muotoista, mutta kun Jeesus Kristus usein kuvattiin ristiinnaulittuna, sana siirtyi merkitsemään myös krusifiksiä ja siitä edelleen muitakin samanmuotoisia asioita.
Joulu-sanalla sentään, sekin ruotsin kautta tullutta germaanista lainaa, on alkuun kutsuttu pakanallista keskitalven juhlaa. Tiedostavassa nykyajassa se sopinee kaikkeen tarkoitukseen.
Tässä lehdessä on Vakka-Suomen Sanomien aika toivottaa lukijoilleen rauhallista ja tunnelmallista joulun aikaa. Seuraava printtilehti ilmestyy uuden vuoden aattona.
Saara Huovinen