Lähes jokainen nuori haluaa menestyä. Kova kilpailu menestyksestä saakin aikaan sen, että nuorilta odotetaan ja he odottavat itseltään liikoja. He yrittävät esittää menestyvää niin vanhemmille, kavereille kuin myös ventovieraillekin. Onko tämä kilpailu kuitenkaan hyväksi, ja mitä siitä lopulta seuraa?
Jo alakoulussa opettajan ojentaessa tarkastetun kokeen tai todistuksen oppilaalle on selvää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Alkaa vertailu. Pää kuumana lapset käyttävät juuri oppimiaan laskukaavoja laskeakseen kenellä on paras keskiarvo tai parhaat koearvosanat. Lukiossa taas lasten vartuttua aikuisuuden kynnykselle voisi ajatella tämän kilpailun vähentyneen, mutta näin lukiolaisena ymmärtää, ettei asia ole niin.
Koeviikon ja ylioppilaskokeiden jälkeen pyörii aina sama sirkus arvosanojen vertailun ympärillä.
Kuka tahansa kuitenkin ymmärtää, mikä oppilaiden kilpailussa on hyvää. Se saa aikaan samanlaisia vaikutuksia kuin kilpailu missä tahansa muualla, kuten yritysmaailmassa. Tulokset paranevat. Nuorilla se lisää opiskelumotivaatiota, jos kaveri saa parempia arvosanoja.
Liialliset paineet lukion arvosanoista ovat kuitenkin melko turhia, sillä niiden vaikutus elämässä on aika pieni, kun korkeakouluun pääsee pääsykokeillakin. Voikin siis olla, että kilpailu jatkuu lukiossa liiallisena oppilaiden verratessa tuloksiaan eri lehdissä ylistettäviin parhaisiin oppilaisiin, mikä vaikuttaa varmasti oppilaan itsetuntoon.
Arvosanat eivät toki ole ainoita asioita, joista nuoret nykyään kilpailevat. Yhä nuoremmat kilpailevat keskenään eri merkkituotteilla ja -vaatteilla. Sosiaalisessa mediassa tuleekin jatkuvasti vastaan nuoria, jotka esittävät rikkaampaa kuin oikeasti ovatkaan.
Moni nuori kokeekin painetta esittää menestynyttä ja varakasta, vaikka oma rahatilanne olisikin oikeasti huono. Ilmiön hinta on kova nuorten velkaantuessa ja ahdistuessa. Rikkaan esittäminen lainarahalla onkin kestämätöntä, minkä moni muistaa etenkin 80-luvun lainarahan täyteisen nousukauden päätöksestä ryminällä lamaan ja sitä seuranneista ihmiskohtaloista korkojen noustessa.
Harvalle nuorelle myöskään tulee mieleen perustaa yritystä ja johtaa sitä menestyksekkäästi rikastuakseen kuin Björn Wahlroos konsanaan.
Nuoret kilpailevat myös ulkonäöstä ja ihmissuhteista. He näkevät sosiaalisessa mediassa komeita ja kauniita ihmisiä ruudun täydeltä ja peiliin katsoessaan näkevät tavallisen ihmisen, filtterittömän ja muokkaamattoman sellaisen. Voi olla, että ruudullaan he näkevät ihmisiä mitä onnellisimmassa parisuhteissa samalla, kun omat ihmissuhteet eivät tunnu sujuvan.
Sosiaalinen media onkin suurimpia syitä siihen, miksi kilpailu nuorten välillä on kasvanut. Jos ennen nuori vertaili itseään paikkakuntansa muihin tavallisiin nuoriin, vertailee hän nykyään itseään koko Suomen tai jopa maailman nuoriin. Netistä tuntuukin aina löytyvän joku, jolla asiat ovat itseä paremmin.
Meillä onkin tapana verrata itseämme alitajuisesti toisiin lajitoverihin, mutta sillä on liiallisena omat huonot puolensa. Onkin tärkeää pohtia, voisiko yhteiskuntaa tai ihmisten suhtautumista ja tapoja joillain keinoin muovata sellaiseen suuntaan, että turhaa nuorten välistä kilpailua voitaisiin hillitä?
Noa Leppimäki
Nuorten kulmasta -sarja tarjoilee Mynämäen lukiolaisten näkökulmia maailmaan. Nuoret lukiolaiset ovat kirjoittaneet tekstejä alun perin osana äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaan. Yllä oleva kirjoitus on lukion kevään 2024 ylioppilaan preliminääriaine.