Edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn en­nen jou­lua saa­pu­nut val­ti­o­neu­vos­ton puo­lus­tus­se­lon­te­ko, joka ulot­tuu 2030-lu­vul­le saak­ka, lin­jaa stra­te­gi­ses­ti tär­keim­mät ke­hi­tys­suun­nat puo­lus­tuk­sem­me tu­le­vai­suu­del­le.

Tur­val­li­suu­sym­pä­ris­tö on muut­tu­nut, ja uh­ka­ku­vat ovat konk­reet­ti­sia. Konk­re­ti­an tar­pee­seen vai­kut­taa his­to­ri­al­li­nen pää­tös liit­tyä Na­toon. Em­me odot­te­le enää nöy­ri­nä Na­ton etei­ses­sä, vaan olem­me Na­ton reu­na­val­tio, vah­va liit­to­lai­nen ja tur­val­li­suu­den tuot­ta­ja.

Ve­nä­jän hyök­käys­so­ta Uk­rai­nas­sa on muut­ta­nut tur­val­li­suu­sym­pä­ris­tö­äm­me ja se­lon­te­ko­am­me. Se­lon­te­ko al­le­vii­vaa, et­tä Suo­mi on Na­ton ul­ko­ra­ja­val­tio, jon­ka on pys­tyt­tä­vä vas­taa­maan laa­ja-alai­seen vai­kut­ta­mi­seen sekä vuo­sia kes­tä­vään so­ti­laal­li­seen pai­nos­tuk­seen ja in­for­maa­ti­o­vai­kut­ta­mi­seen.

Muu­tos ko­ros­taa yh­tei­sen puo­lus­tuk­sen mer­ki­tys­tä. Nato-jä­se­nyy­den myö­tä Suo­men puo­lus­tus pe­rus­tuu ase­vel­vol­li­suu­teen ja laa­jaan re­ser­viin osa­na liit­to­kun­nan pe­lo­tet­ta ja puo­lus­tus­ta. Ko­ko­nai­suu­den on­nis­tu­mi­nen vaa­tii koko yh­teis­kun­nan si­tou­tu­mis­ta. Ko­ko­nais­maan­puo­lus­tuk­sen pe­ri­aat­teen mu­kai­ses­ti si­vii­liyh­teis­kun­nan tuki so­ti­laal­li­sel­le maan­puo­lus­tuk­sel­le on rat­kai­se­vaa.

Puo­lus­tus­se­lon­te­ko ra­ken­taa Suo­men puo­lus­tus­ta nel­jäl­le kes­kei­sel­le pi­la­ril­le: kan­sal­li­nen puo­lus­tus­ky­ky, Na­ton pe­lo­te ja puo­lus­tus, puo­lus­tu­syh­teis­työ sekä ko­ko­nais­maan­puo­lus­tus. Jo­kai­nen pi­la­ri toi­mii osa­na yh­teis­tä stra­te­gi­aa, jon­ka ta­voit­tee­na on var­mis­taa Suo­men tur­val­li­suus.

Kan­sal­li­nen puo­lus­tus­ky­ky py­syy kes­ki­ös­sä. Maa­puo­lus­tuk­sen uu­dis­ta­mi­nen, uu­sien me­ri­voi­mien jär­jes­tel­mien ja F-35-mo­ni­toi­mi­hä­vit­tä­jien käyt­töö­not­to sekä il­ma­puo­lus­tuk­sen alu­eel­li­sen kat­ta­vuu­den pa­ran­ta­mi­nen ovat tär­kei­tä ta­voit­tei­ta. In­ves­toin­nit vah­vis­ta­vat kan­sal­lis­ta ky­ky­äm­me ja Na­ton yh­teis­tä puo­lus­tus­ta.

Suo­mi te­kee yh­teis­työ­tä mui­den Nato-mai­den kans­sa ja pa­nos­taa kah­den­vä­li­siin suh­tei­siin stra­te­gi­ses­ti tär­kei­den kump­pa­nei­den, ku­ten Ruot­sin, Nor­jan ja Yh­dys­val­to­jen, kans­sa. Myös EU:n puo­lus­tu­syh­teis­työ saa li­sä­ar­voa.

Suo­men puo­lus­tus­bud­je­tin on py­syt­tä­vä vä­hin­tään Na­ton yh­tei­ses­ti hy­väk­sy­mäl­lä ta­voi­te­ta­sol­la, jot­ta ke­hi­tys­työ ja ma­te­ri­aa­li­han­kin­nat voi­daan tur­va­ta.

Omien toi­miem­me li­säk­si on tär­ke­ää muis­taa, et­tä Suo­mel­la on sel­lais­ta vah­vaa osaa­mis­ta ja nä­ke­mys­tä, jos­ta hyö­tyy koko liit­to­kun­ta. Nato-Suo­me­na mei­dän on­kin roh­ke­as­ti tar­jot­ta­va osaa­mis­tam­me ja nä­ke­mys­täm­me liit­to­lais­mail­le. Esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sen puo­lus­tus­tek­no­lo­gi­an esiin­mars­sia jou­dut­ta­vat Di­a­na-hank­keen mah­dol­lis­ta­mat tes­ti­kes­kuk­set Ou­lun yli­o­pis­tol­le ja VTT:lle.

Suo­mes­ta on tul­lut vah­va Nato-liit­to­lai­nen, joka pys­tyy vai­kut­ta­maan koko liit­to­kun­nan stra­te­gi­aan. Nato-Suo­mes­sa yh­dis­ty­vät vah­va puo­lus­tus, kor­kea koko yh­teis­kun­nan kat­ta­va va­rau­tu­mi­nen ja ak­tii­vi­nen roo­li yh­tei­ses­sä liit­to­kun­nas­sam­me.

Uu­ti­sia maa­il­mal­ta seu­ra­tes­sa on hyvä muis­taa, et­tä Suo­men va­rau­tu­mi­nen on it­ses­sään jo pi­dä­ke. Sa­bo­taa­sis­ta epäil­lyn öl­jy­tank­ke­rin hal­tuu­not­to jou­lu­py­hi­nä oli hie­no osoi­tus vi­ra­no­mais­tem­me osaa­mi­ses­ta ja val­miu­des­ta.

Uu­si se­lon­te­ko on osa krii­si­val­miut­tam­me. Huo­mi­o­nar­vois­ta on myös se, et­tä se­lon­te­ko on yk­si­mie­li­nen riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä puo­lu­et­ta ää­nes­tät. Näin on ol­lut ai­na, kun pu­hum­me tur­val­li­suu­des­tam­me ja toi­sis­tam­me huo­leh­ti­mi­ses­ta.

Pie­nem­mis­tä asi­ois­ta voim­me väi­tel­lä mie­lin mää­rin.

Pau­li Aal­to-Se­tä­lä

kan­sa­ne­dus­ta­ja (kok.)

ma­ju­ri (res.)