JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mynämäen keskustaa vuonna 1960 kuvattuna kirkon kellotapulista. Kalle Heinon kauppa jää osittain silloisen palokunnantalon tornin taakse. Vasemmalla on piharakennus, jossa toimi muun muassa leipomo. Heinojen lopetettua kaupan tiloissa toimivat autotarvikeliike ja vanhantavaran kauppa. Rakennukset purettiin Kiinteistö Oy Liiketalo Mynä-Centerin tieltä. Mynä-Center aloitti 1986.

Mynämäen keskustaa vuonna 1960 kuvattuna kirkon kellotapulista. Kalle Heinon kauppa jää osittain silloisen palokunnantalon tornin taakse. Vasemmalla on piharakennus, jossa toimi muun muassa leipomo. Heinojen lopetettua kaupan tiloissa toimivat autotarvikeliike ja vanhantavaran kauppa. Rakennukset purettiin Kiinteistö Oy Liiketalo Mynä-Centerin tieltä. Mynä-Center aloitti 1986.

Wirmo-Seuran arkisto

Mielipiteet
28.8.2026 8.00

Lukijalta: Kuusamon liiken­nöit­si­jästä kauppiaaksi Mynämäkeen

Sa­tuin hil­jat­tain lu­ke­maan Mik­ko Uo­lan an­si­o­kas­ta Pet­sa­mon his­to­ri­aa vuo­sil­ta 1939–1940 ja tör­mä­sin tut­tui­hin ni­miin. Lii­na­ha­ma­rin Kal­le Hei­non mai­nit­tiin ol­leen Pet­sa­mon alu­een yk­si­tyi­sis­tä lii­ken­nöit­si­jöis­tä suu­rim­pia ja kuu­lu­van osa­na Pet­sa­mon his­to­ri­aan.

Seu­ra­kun­nas­ta tar­kis­tin syn­ty­mä- ja kuo­li­nai­ko­jen pe­rus­teel­la, et­tä ky­sy­myk­ses­sä oli­vat sa­mat hen­ki­löt, jot­ka 1940-lu­vun lo­pul­ta ai­na 1970-lu­vul­le as­ti har­joit­ti­vat kaup­paa, kah­vi­laa, lei­po­mo­toi­min­taa ja mat­ka­huol­toa ai­van My­nä­mä­en kes­kus­tas­sa en­ti­ses­sä Jal­ma­ri Ait­to­maan kaup­pa­kar­ta­nos­sa.

Kal­le Hei­no oli tul­lut Jää­me­ren­tien työ­maal­le pa­ri­kymp­pi­se­nä nuo­ru­kai­se­na 1930-lu­vun alus­sa, avi­oi­tui ja muut­ti Ai­no-vai­mon­sa kans­sa Lii­na­ha­ma­rin sa­ta­man lä­hel­le, mis­sä ei noi­hin ai­koi­hin ol­lut juu­ri mi­tään asu­tus­ta. Nuo­ri­pa­ri­kin asui al­kuun tur­ve­kam­mis­sa.

Vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lis­sä Lii­na­ha­ma­rin ns. Kol­tan­mut­kaan ko­ho­si oma talo, jos­sa Ai­no Hei­no ru­pe­si pi­tä­mään kah­vi­laa ja ruo­ka­laa sa­ta­man ja lä­hel­lä si­jain­neen ka­la­jau­ho­teh­taan työn­te­ki­jöil­le. Kal­le os­ti kuor­ma-au­ton ja lii­ke­toi­min­ta läh­ti hy­vin al­kuun.

Jo en­nen tal­vi­so­taa Hei­nol­la oli nel­jä kuor­ma-au­toa, kak­si tak­sia ja puo­li­o­suus lin­ja-au­tos­ta Han­nes ja Mart­ti Ter­von kans­sa. Lin­ja-au­to har­joit­ti pai­kal­lis­lii­ken­net­tä Ylä­luos­ta­ril­ta Lii­na­ha­ma­riin noin 30 ki­lo­met­rin mat­kal­la sekä myö­hem­min myös 1940 val­mis­tu­neel­ta len­to­ken­täl­tä. Te­ko­ä­ly piti hy­vin to­den­nä­köi­se­nä, et­tä Hei­non kuor­ma-au­tot kul­jet­ti­vat nik­ke­li­mal­mia Ko­los­jo­en kai­vok­sel­ta Kirk­ko­nie­men sa­ta­maan Nor­jaan.

Tal­vi­so­das­sa Neu­vos­to­liit­to hyök­kä­si Pet­sa­moon ja Lii­na­ha­ma­rin ra­ken­nuk­set pol­tet­tiin suo­ma­lais­ten toi­mes­ta, niin myös Hei­no­jen talo. Heti vä­li­rau­han tul­tua Hei­not ra­ken­si­vat van­han pai­kal­le uu­den ja en­tis­tä ehom­man ta­lon. Vil­kas Pet­sa­mon lii­ken­ne tar­jo­si vä­li­rau­han ai­ka­na Hei­non kul­je­tus­liik­keel­le ja sen kul­jet­ta­jil­le run­saas­ti töi­tä.

Jat­ko­so­dan syt­ty­es­sä Kal­le Hei­no kut­sut­tiin ma­ju­ri Ant­ti Pen­na­sen ko­men­ta­maan Eril­li­nen Osas­to Pen­na­seen, joka oli alis­tet­tu sak­sa­lai­sil­le ja kävi so­taa kau­ka­na Pet­sa­mos­ta. Per­he oli heti eva­kuo­i­tu tur­val­li­sem­mil­le seu­duil­le. Suu­reh­kon ta­lon­sa Hei­no vuok­ra­si sak­sa­lai­sil­le so­ti­las­ko­dik­si. Vi­hol­li­sen pom­mi­tuk­ses­sa tä­mä­kin talo tu­hou­tui vuo­den 1942 vii­mei­se­nä päi­vä­nä. Kak­si sak­sa­lais­ten pal­ve­luk­ses­sa ol­lut­ta nais­hen­ki­löä sai sur­man­sa.

Tu­lin tun­te­maan Ai­no Hei­non ja hä­nen My­nä­mä­en kah­vi­lan­sa, kun syk­syl­lä 1949 olin tul­lut My­nä­mä­en yh­teis­kou­luun en­sim­mäi­sel­le luo­kal­le. Ki­vi­ky­län lin­ja-au­to saa­pui jo seit­se­män jäl­keen kir­kol­le. Muu­ta­ma­na kyl­mä­nä aa­mu­na me­nin Hei­non kah­vi­laan ja ti­la­sin la­sil­li­sen kuu­maa me­hua. Sen tur­vin sain is­tus­kel­la tun­nin tai kak­si­kin en­nen kou­lun ti­loi­hin siir­ty­mis­tä.

Ul­ko­na kau­pan näy­teik­ku­nan ta­ka­na saa­toin jos­kus tui­jo­tel­la her­kul­li­sia lei­vok­sia, joi­hin kou­lu­po­jal­la ei ol­lut va­raa. Kuin Pet­sa­mon kul­je­tus­liik­kees­tä muis­tut­ta­en pi­hal­la sei­soi Com­mer-ke­vyt­kuor­ma-au­to. Sil­lä oli kä­te­vä kul­je­tel­la kau­pan ta­va­roi­ta. Kal­le Hei­no kuo­li vuon­na 1977 ja Ai­no Hei­no 1986.

Jark­ko Hei­no

(ei su­kua Kal­le Hei­nol­le)

Näköislehdet

Kesälehti (ilmainen)

Kysely