THL:n juomatapatutkimuksen mukaan alkoholi vaikutti negatiivisesti 140 000 ihmisen perhe-elämään. Humalahaitoille altistavia juomakertoja on 2,5 miljoonalla suomalaisella. Lääkärilehden katsauksen mukaan muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa ennenaikaisten kuolemien suurimpana syynä ovat muun muassa alkoholin aiheuttamat kuolemat.
Negatiivisille haitoille altistuvat eivät ole vain lukuja tilastoissa. He ovat henkilöitä, jotka esimerkiksi pakenevat pois kotoaan väkivaltaista päihtynyttä puolisoa, lapsia, jotka pelkäävät kotona päihtyneitä vanhempia ja päihdekäyttäjät, jotka eivät pääse hoitoon sekä omaisia, jotka pelkäävät läheisen päihdekäyttäjän terveyden ja selviytymisen puolesta.
WHO:n mukaan tutkitusti on tehokasta hillitä alkoholihaittoja saatavuuden ja markkinoinnin sääntelyllä sekä hintapolitiikalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisilla ei ole luottamusta ikärajan tehokkaaseen valvontaan esimerkiksi alkoholin kotiinkuljetuksen osalta. Tilastoraportin mukaan suomalaisten toive saada viinit ruokakauppoihin on laskenut.
Hallitusohjelmaan on kirjattu lakimuutos, joka sallii alkoholijuomien kotiinkuljetuksen ja verkkokaupan sekä vahvempien viinien myymisen kaupassa. Kyse on arjen helpottamisesta ja normien purkamisesta hallituksen mukaan. Itse päihdetyötä tehneenä minun on vaikea ymmärtää hallituksen tavoitteita.
Monille ei ole haittaa, jos viinejä voi ostaa ruokakaupasta, mutta alkoholin saannin helpottamisessa ei ajatella henkilöitä, joille näistä päätöksistä on todella haittaa. Heidän äänensä ei kuulu hallitusohjelman tavoitteissa eikä päätöksenteossa. Lisäksi järjestöt, jotka tekevät merkittävää työtä päihdekäyttäjien kanssa ja ehkäisevää päihdetyötä, ovat leikkausten kohteina.
Nyt tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, tiedon lisäämistä päihteiden riskeistä ja eri aineiden vaikutuksista, mahdollisuutta päästä palveluihin oikeaan aikaan, aitoa kohtaamista ja stigman vähentämistä.
Kirsi Kauliomäki (sd.)
terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, TtM ja lyhytterapeutti