Meinasi käydä vaikeaksi uutisoida Mynämäen valtuuston maanantaisesta kokouksesta, kun etäkokous kyllä näkyi netin kautta, mutta ääntä ei kuulunut.
Kun kokouskuvakin oli pikkuisen epäselvä, ja osalla valtuutetuista maskit naamalla, ei huuliltalukukaan olisi onnistunut.
Puolisen tuntia kokouksen alkamisen jälkeen saatiin kunnanvirastolla kokousjärjestelmän ja youtuben välinen vika korjattua, ja toimittajakin pääsi kuulostelemaan kokousta lomautuskeskustelun alkumetreillä.
Talouden tasapainottamistoimena tehtävät lomautukset jatkuvat, vaikka kokoomus esitti niiden perumista, koska kunnan taloudellinen tilanne on nyt parempi kuin silloin, kun lomautuksista päätettiin.
Vaikka kokoomuksen esitys tuli hyvätyksi äänin 17–10, 7 tyhjää, viranhaltijoiden työhön kuuluu silti selvittää lomautusten lainmukaisuus.
Tuntui nimittäin siltä, että useammallekin tuli jokseenkin uutena tietona Petri Varjosen (sd.) puheenvuorossaan esittämät lakifaktat.
– Aina kun joku lomautetaan, se edellyttää perusteen olemassa oloa henkilökohtaisesti jokaisen osalta vielä lomautushetkellä ja koko lomautuksen ajan. Mikäli peruste jossain vaiheessa lakkaa, henkilöä ei voida enää lomauttaa vaikka päätös asiasta olisi jo tehty. Eli aina voi esittää kysymyksen liittyen perusteen olemassa oloon ja arvioida, onko niitä enää olemassa vai ei, Varjonen muistutti.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk.) näki asian niin, että lomautukset olivat vaikeassa tilanteessa vähiten huono vaihtoehto, jolla pystyttiin suojaamaan kunnan palvelut ja talous kriisiytymiseltä. Hän pyysikin kunnanjohtaja Seija Österbergiä kertomaan valtuustolle, onko juridinen peruste lomautuksille edelleen olemassa vai ei.
Kyllä tai ei -vastausta ei saatu, mutta kunnanjohtaja muistutti, että taloustilanne on huono eikä mikään näytä, että se olisi paranemassa. Niin vuoden 2021 talousarvio kuin suunnitelmavuosi 2022 ovat voimakkaasti alijäämäisiä.
Keskustelussa kuultiin puheenvuoroja lomautusten puolesta ja vastaan.
Taina Laitinen (Mynämäki 3000) kritisoi sitä, ettei nopeita säästöratkaisuja etsittäessä ajateltu sitä, että lomautukset kasvattavat kuluja tulevaisuudessa. Hän muistutti, että vaikka esimerkiksi opettajien lomautukset keskitetään opetuspäivien sijaan suunnittelupäiviin, silläkin on vaikutuksensa opetukseen, kun opettajilla ei ole aikaa suunnitteluun.
Toisella puolen taas esimerkiksi Sari Kantonen (kesk.) muistutti, että lomautusten ansiosta kunnalla on rahaa sen verran että pärjätään, viitaten siihen että valtiolta saadun miljoonan euron harkinnanvaraisen avustuksen edellytyksenä olivat kunnan omat säästötoimet. Ja viime vuonna niistä toteutettiin vain lomautukset.
– Jos nyt vaarannetaan tämä, millä keinoilla me sitten ollaan taloutta tasapainottamassa?, hän kysyi.
Vaikean asian käsitteleminen etänä on varmasti hankalampaa kuin kasvotusten samassa valtuustosalissa. Silti keskustelu oli vilkasta ja kaksi neuvottelutaukoakin toteutui – kukin puolue hoiti yhteydenpidon sen aikana omilla keinoillaan.
Mutta hedelmällisempää keskustelu ja asian käsittely varmasti olisi ollut paikan päällä kohdaten.
Kaikenlaisia järjestelyjä on kunnissa näinä etäkokousten aikoina tehty. Mielenkiintoiselta ratkaisulta kuulosti esimerkiksi taannoinen Säkylän valtuuston kokous, jossa yksi valtuutettu vaati henkilövalinnassa suljettua lippuäänestystä.
Sinne sitten huristelivat valtuutetut kunnanvirastolle yksitellen sujauttelemaan lappujaan äänestysuurnaan, kuka mistäkin, ja joku ilmeisen kaukaakin.
Sari Honkasalo