Ris­ki­lä on Suo­men me­ri­a­lu­een us­kol­li­sim­pia asuk­kai­ta, joka ani har­voin ek­syy si­sä­maan jär­vil­le. Vak­ka-Suo­men vah­vin kan­ta kes­kit­tyy Uu­den­kau­pun­gin saa­ris­toon, jon­ka jo­kai­ses­sa 10x10 ki­lo­met­rin lin­tu­at­las­ruu­dus­sa laji pe­sii. Ne­li­vuo­ti­sen tut­ki­muk­sen vii­mei­nen vuo­si on me­neil­lään.

Ris­ki­läyh­dys­kun­tia löy­tyy lin­tu­at­lak­sen mu­kaan myös Kus­ta­vis­ta ja Naan­ta­lis­ta, mut­ta Tai­vas­sa­los­sa la­jin le­vin­nei­syys­kar­tas­sa on auk­ko.

Ris­ki­lä on help­po tun­tea. Lin­nun ja­lat ovat pu­nai­set, mut­ta höy­hen­pu­ku on kau­em­paa kat­sot­tu­na pelk­kää mus­taa, jota ko­ris­taa val­koi­nen laik­ku sii­vel­lä.

Ris­ki­lä on yk­si osa puut­to­mien luo­to­jen lin­tu­yh­tei­söä, jon­ka tär­keä osa on lok­ki- ja tii­ra­yh­teis­kun­nat. Ne pys­ty­vät an­ta­maan suo­jaa ve­si­lin­nuil­le ja kah­laa­jil­le, jois­ta mo­nien pe­sät ovat avoi­mia ja alt­tii­ta pe­doil­le.

Ris­ki­län pesä si­jait­see kät­kös­sä. Naa­ras mu­nii vain 1–2 mu­naa ki­ven­loh­ka­rei­den tai kal­li­on­hal­ke­a­mien suo­jaan. Poi­ka­set ovat ka­lan­syö­jiä, mut­ta emo­jen tu­li­ai­si­na voi ol­la myös äy­ri­äi­siä. Nuo­ret lin­nut kas­va­vat ui­ma­kel­poi­sik­si kuu­des­sa vii­kos­sa ja aloit­ta­vat sii­nä iäs­sä oman ka­las­ta­jan uran­sa.

Mark­ku Paak­ki­nen