Viime aikoina on puhuttu paljon vapaaehtoisten palokuntien jatkuvuuden tärkeydestä, ja hyvästä syystä, mutta on myös paljon muita toimijoita, joissa vapaaehtoisten apu on hätätilanteissa tärkeää.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa on yksi niistä. Sen tyypillisimpiä tehtäviä ovat kadonneiden etsintä, evakuointi, ensihuolto ja henkinen apu.
Toiminta perustuu nimensä mukaisesti vapaaehtoisuuteen, ja uusia tarvittaisiin mukaan. Joidenkin kuntien osalta puhutaan jopa siitä, että tilanne on huolestuttava. Koko hälytysryhmä ei välttämättä aina ole valmiina lähtemään liikkeelle, koska porukka on pieni.
Toisaalla nimittäin tarve esimerkiksi etsintätehtäviin saattaa lähitulevaisuudessa kasvaa, kun väestö ikääntyy ja kotona hoidettavien määrä lisääntyy. Näissä tehtävissä etsijöiden paikkakuntatuntemuksesta on erityisen paljon apua.
Tärkeää on sekin, että mukana on ihmisiä monista erilaisista taustoista ja ammateista, jolloin jokainen pystyy hälytystilanteissa tuomaan juuri omaa asiantuntijuuttaan ja osaamistaan hyödyksi.
Vapaaehtoiset koulutetaan, ja taitoja laajennetaan ja ylläpidetään erilaisilla lisäkursseilla, josta yksi esimerkki oli Mynämäessä pidetty soppatykkikoulutus, jossa perehdyttiin ruuan valmistukseen kenttäolosuhteissa sekä varautumisen periaatteisiin muutoinkin.
Vapaaehtoisten on osattava varautua monenlaisiin olosuhteisiin, sillä harvoin esimerkiksi etsinnät tulevat poutasäällä saati valoisaan aikaan, vaan useimmiten juuri pimeällä, märällä ja kylmällä säällä.
Ryhmissä toimivalla voi olla tehtävänä esimerkiksi muonittaja, maastoetsijä, ensihuoltovapaaehtoinen, liikenteenohjaaja, henkinen tuki tai viestittäjä.
Hälytysryhmissä on koko maassa yhteensä 10 517 henkilöä, joille kertyi viime vuonna vapaaehtoistunteja yhteensä lähes 29 000. Niistä 1034 tehtiin Varsinais-Suomessa. Hälytystehtäviä koko maassa oli yhteensä 346 ja etsintöjä noin 240.
Avun kohteena on siis satoja henkilöitä vuosittain.
Sari Honkasalo