Mietoisissa sijaitseva Saaren kartano on haluttu residenssipaikka. Kuva avoimien ovien päivästä 2023.
Sari Honkasalo
Koneen Säätiö on myöntänyt työskentelyjaksot Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiin vuodelle 2024. Ensi vuonna Mietoisissa työskentelee suomalaisten taiteilijoiden lisäksi taiteilijoita ja taiteellisia työryhmiä muun muassa Brasiliasta, Ghanasta, Indonesiasta, Kiinasta, Pakistanista sekä Taiwanista.
Residenssiin haki maaliskuun avoimessa haussa 1064 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää 86 eri maasta.
Yksilöresidenssiä haki yli 800 yksittäistä taiteilijaa ja satakunta työparia. Ryhmäresidenssiä haki yli sata taiteellista työryhmää tai taiteellista yhteisöä. Hakutiedotus tavoitti hakijoita 13 uudesta maasta.
Yksilöresidenssiin hakeneista enemmistö oli kuvataiteen edustajia, ja ryhmäresidensseissä suurin osa hakemuksista edusti esittäviä taiteita.
Hakemuksia vastaanotettiin 484 kappaletta enemmän kuin viime vuonna, joista enemmistö kohdentui yksilöresidenssipaikkoihin. Suuren hakemusmäärän vuoksi vuoden 2024 residenssipaikkojen myöntöprosentti pieneni 3,3 prosenttiin.
Saaren kartanon residenssin johtaja Leena Kela kertoo residenssihakemusten laadun olleen korkea, mikä teki arvioijien työstä entistä haastavampaa.
– Olemme iloisia, että residenssihakumme herätti näin laajaa kiinnostusta, vaikka valitettavasti se myös tarkoittaa, että moni erinomainen hakija jäi vaille residenssipaikkaa. Arvioijien työn ohella monet käytännön seikat kuten työtilatoiveet vaikuttavat lopullisiin valintoihin, Kela kertoo.
Residenssipaikkojen myönnöissä on pyritty huomioimaan moninaisuuden eri osa-alueet taiteen alojen ja hakijoiden taustan suhteen.
– Koska niin moni osatekijä vaikuttaa lopulliseen valintaan, kannustamme tällä hakukierroksella residenssipaikkaa vaille jääneitä hakemaan jatkossakin, Kela sanoo.
Hakemuksissa oli ajankohtaisia, monikerroksellisia ja kipeitäkin aiheita, joita voidaan tuoda näkyväksi taiteen avulla.
– Arvioiduissa hakemuksissa tulee mielestäni esiin se, että elämäntapamme, maailmantilanne, väestörakenteen muutos sekä yhteiskunnalliset protestiliikkeet ovat osoittaneet meidät ja yhteiskuntamme hauraiksi ja haavoittuvaisiksi. Taiteilijat reagoivat tähän ja pyrkivät etsimään uusia, herkkiä tapoja käsitellä esimerkiksi luontosuhteen, vähemmistöidentiteetin, vanhenemisen, sairauden, sukupuolen ja hieman myös teknologian kysymyksiä. Tätä on mielestäni erittäin tärkeää tukea, kuvailee yksi hakemuksia arvioinut asiantuntija.
Ensi vuoden taiteilijat tarkastelevat tulevissa teoksissaan muun muassa traumaa, jälkikolonialismia, tekoälyä, kehollisuutta, ikääntymistä, ilmastonmuutosta, teknologiaa, identiteettejä, alkuperäiskansojen ja vihreiden siirtymien välisiä ongelmia, omaelämänkerrallisuutta sekä uusia ilmaisutapoja.
Residenssijaksolle tulevat muiden muassa kuvataiteilija Arttu Isotalo, dramaturgi, esityksentekijä, näytelmäkirjailija Katariina Numminen sekä alkuperäiskansoista koostuva, saamelaistaiteilija Camilla Therese Karlsenin vetämä, Listening to the Land -työryhmä.