JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Kulttuuri
6.4.2024 7.30

Kirja-arvostelu: salaperäiset sienet

Mer­lin Sheld­ra­ke: Nä­ky­mä­tön val­ta­kun­ta, 354 s. Jul­kai­si­ja: Gum­me­rus

Kir­jan kir­joit­ta­ja Mer­lin Sheld­ra­ke on toh­to­ri, Ama­zo­ni­an tun­ti­ja, bi­o­lo­gi ja ky­syt­ty esi­tel­möit­si­jä, min­kä li­säk­si hän on saa­nut lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia. Sie­nis­tä ker­to­vas­sa kir­jas­sa hän avaa sien­ten pää­o­sin nä­ky­mä­tön­tä maa­il­maa. Sie­niä on luon­nos­sa ja myös ih­mi­sis­sä. Ar­vi­ol­ta 90 pro­sent­tia maa­il­man sie­ni­la­jeis­ta on vie­lä ku­vaa­mat­ta.

Sie­net muo­dos­ta­vat yh­den maa­il­man eli­ö­kun­nis­ta, kool­taan yh­tä suu­ren kuin eläin­ten ja kas­vien kun­nat. Nii­den koko vaih­te­lee mik­ros­koop­pi­sen pie­nis­tä hii­vois­ta val­ta­viin me­si­sie­niin. Maa­il­man suu­rin sie­ni on USA:n Ore­go­nis­sa elä­vä sie­niyk­si­lö, jon­ka pai­no on sa­to­ja ton­ne­ja ja se on le­vit­täy­ty­nyt kym­me­nen ne­li­ö­ki­lo­met­rin alu­eel­le. Ikää on ar­vi­ol­ta jopa 8000 vuot­ta.

Sie­ni on pi­o­nee­ri ja ai­na, kun ve­des­tä ko­ho­aa luo­to tai kari, sen val­taa­vat sie­net yh­des­sä le­vien tai bak­tee­rien kans­sa. Sie­net ovat to­del­li­sia kos­mo­po­liit­te­ja, sil­lä nii­tä löy­tyy sy­väl­lä val­ta­me­rien poh­jas­ta, aa­vi­koil­ta ja myös suo­lis­tois­tam­me. Ei­kä vie­lä ole löy­ty­nyt kas­via, jol­la ei ole omaa sien­tä.

Kir­jas­sa on ku­vat­tu, mi­ten sie­niä on tut­kit­tu ja on jopa ar­vel­tu, et­tä niil­lä on suun­ta­muis­ti. Sheld­ra­ke on myös in­no­kas mu­sii­kin­har­ras­ta­ja ja hän ver­taa osu­vas­ti, mi­ten sie­ni­rih­mas­ton kas­va­mi­nen on kuin mu­siik­ki, jos­sa sä­vel­mät vaih­tu­vat ja joh­ta­vat toi­seen ja syn­tyy lau­lu. Näin rih­mat­kin muo­dos­tu­vat rih­mas­tok­si.

Kir­jas­sa on pal­jon tie­teel­lis­tä fak­taa. Vuon­na 2016 jul­kais­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa kävi il­mi, et­tä heh­taa­rin suu­rui­sel­la met­sä­a­lu­eel­la siir­tyy vuo­des­sa puus­tos­sa hiil­tä sie­ni­rih­mas­to­jen kaut­ta sa­man ver­ran, mikä on kes­ki­ver­toi­sen asun­non vii­kon ener­gi­an­tar­ve. Ih­mi­sel­lä on lä­hei­sin his­to­ria hii­vo­jen kans­sa. Nii­tä on ihol­lam­me, keuh­kois­sa ja mo­nes­sa muus­sa koh­das­sa.

Sien­ten mer­ki­tys­tä ku­vaa se­kin, et­tä vuo­des­ta 2010 läh­tien yli nel­jä­so­sa No­be­lin fy­si­o­lo­gi­an ja lää­ke­tie­teen pal­kin­nois­ta on myön­net­ty hii­voi­hin liit­ty­vis­tä tut­ki­muk­sis­ta. Hii­vo­ja on hyö­dyn­net­ty Ke­ni­as­sa ar­vi­ol­ta jo sa­dan­tu­han­nen vuo­den ajan. Hu­na­jas­ta val­mis­tet­tu al­ko­ho­li­juo­ma sima on syn­ty­nyt hii­vo­jen muut­ta­es­sa so­ke­ria al­ko­ho­lik­si. Voi­kin sa­noa, et­tä il­man hii­vaa eli sie­niä yh­tei­nen his­to­ri­am­me ei oli­si niin mo­ni­puo­li­nen, mitä se nyt on.

Kir­jan lop­puo­sas­sa on viit­tei­tä ja läh­tei­tä pe­rä­ti 91 si­vua, eli kir­joit­ta­jan osaa­mis­ta ja asi­an­tun­te­mus­ta ei voi aset­taa ky­see­na­lai­sek­si. Hän kir­joit­taa, et­tä on op­pi­nut pal­jon sie­nis­tä, mut­ta pal­jon on vie­lä löy­ty­mät­tä. Sie­nis­tä kiin­nos­tu­neil­le mo­ni­puo­li­nen tie­to­kir­ja.

Ant­ti Kar­lin

Näköislehdet

Kysely