Useammassakin kunnassa on järjestetty varautumiseen liittyviä kuntalaistilaisuuksia eri näkökulmista.
Niiden yleisökysymyksissä kaivataan usein yksityiskohtaisiakin tietoja siitä, miten oma kunta tai pelastuslaitos on erilaisiin tilanteisiin varautunut.
Niistä ei kuitenkaan kovin tarkalla tasolla kerrota. Ei siksi, että viranomaiset haluaisivat asioita pimittää, vaan siksi, että julkisina ne saattaisivat päätyä sellaisiinkin käsiin, jotka voisivat käyttää niitä vahingoittamistarkoituksessa.
Julkisesti luettavissa olevien riskiarviolistojen laajuus antaa kuitenkin turvaa siitä, että viranomaiset ovat varautuneet kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Ja kun mahdottomatkin alkavat toteutua, listoja päivitetään uusien skenaarioiden varalta.
Ajatusmallin voi ottaa käyttöön normaalina rutiinina myös kodeissa. Harvalla on varautumissuunnitelmaa eikä sellaista tarvitse tehdäkään, mutta varautunut pitää olla. Kuten suomi.fi -sivuston oppaan otsikossa todetaan: Varautunut pärjää paremmin.
Vakan verkkosivulla on parhaillaan kysely, jossa voi vastata, löytyykö kotoa niin sanottu kotivara eli vettä, ruokaa ja lääkkeitä 72 tunniksi. Maanantaihin mennessä vastanneista 63 prosentilla se on. Kuulostaa hyvältä, että enemmistöllä on, mutta toisaalta se tarkoittaa myös, että 37 prosentilla ei ole. Tositilanteessa siis apua ilman kotivaraa odottavien määrä saattaa olla suuri, kun viranomaiset eivät heti kaikille apuun ehdi.
Kuntien varautumisilloissa on erikseen kutsuttu koolle yhdistyksiä, sillä niillä on toiminta-alueellaan iso merkitys poikkeustilanteissa. Yhdistyksillä on valmiiksi yhteys isompaan ihmisjoukkoon, ne voivat tehdä omia varautumista edistäviä suunnitelmiaan ja niihin erilaisia toimintamalleja sekä järjestää koulutusta häiriöistä selviämiseen ja myös harjoitella yhdessä. Järjestöillä on yhteistyötä muiden järjestöjen sekä kuntien kanssa, joten väylät ovat valmiina häiriötilanteitakin varten.
Sari Honkasalo