Tiistaina kokoontunut Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus valitsi lomautuksiin tähtäävien yhteistoimintaneuvotteluiden sijaan toimenpiteeksi vapaaehtoiset säästökeinot kuten talkoovapaat. Tavoitteena on edelleen 14 miljoonan nopeat säästöt.
Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutuksista edellytetään raportointia hallitukselle elokuun loppuun mennessä. Varhan henkilöstömenot ovat yli 1,2 miljardia euroa vuodessa.
– Meillä on vahva luottamus henkilöstön kykyyn huolehtia vastuullisesti asukkaiden palveluista ja haluun löytää vaikuttavimmat keinot tavoiteltujen nopeiden säästöjen saavuttamiseksi, hallituksen varapuheenjohtaja Jani Kurvinen painottaa.
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan vuoden ensimmäisen neljänneksen talouskehitystä. Sen perusteella kuluvan vuoden talouden alijäämä nousee talousarvion noin 85 miljoonasta noin 163 miljoonaan euroon. Jotta Varha kykenee noudattamaan valtiovarainministeriön edellyttämää ja hyväksymää tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa, on vuoden 2024 aikana kyettävä saavuttamaan lisäsäästöjä.
Hallituksen päätöksellä yhteisöllisyysrahasta luovutaan ja henkilöstöetuisuudet arvioidaan kokonaisuutena osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Päivitetty taloudellisuus- ja tuottavuusohjelma tuodaan hallitukselle kesäkuussa.
– Liikunta- ja kulttuurisetelien lakkautus kesken vuoden olisi käytännössä ollut mahdoton, koska osa edusta on ehditty jo käyttää. Henkilöstö olisi joutunut eriarvoiseen asemaan, hallituksen varapuheenjohtaja Niina Alho kertoo.
Pysyvien säästöjen saavuttamiseksi hallitus edellyttää yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämistä elokuussa ja kesäkuussa arviota ylimmän johdon yhteistoimintaneuvotteluiden tarpeesta ja toteutuksesta.
Lisäksi säästötoimenpiteitä haetaan poliittisesta päätöksenteosta esitettäväksi valtuustolle kesäkuussa. Taloustilanteen johdosta on syytä käynnistää neuvottelut myös valtion suuntaan rahoituksen ja palveluiden turvaamiseksi.
– Arvonamme on toimia arvostavan yhdenvertaisesti. Olemme yksimielisesti hallituksessa lähteneet siitä, että tilanteen korjaaminen oikealle uralle vaatii nyt vastuunkantoa koko organisaatiolta poliittisesta päätöksenteosta henkilöstöön, ylin johto mukaan lukien, hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja täsmentää.