Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto on ensimmäistä kertaa asettanut valkohäntäpeurakannalle tiheystavoitteet.
Riistaneuvosto kuuli ennen päätöksentekoa sidosryhmiään, ja asetti tavoitteet kuluvalle vuodelle kannan leikkaamiseksi.
Hirvikannan hoidon tavoitteet asetettiin vuosille 2021–23, ja ne pidettiin pääosin ennallaan.
Metsästyskaudella 2020–2021 Varsinais-Suomessa ammuttiin yhteensä 22 789 valkohäntäpeurayksilöä. Kanta on metsästäjien antaman jäävän kannan mukaan kuitenkin kasvanut ennätyksellisestä saalismäärästä huolimatta.
Hirvieläimiin liittyvien sidosryhmäkeskusteluiden perusteella eri tahot olivat yksimielisiä valkohäntäpeurakannan vähentämisen tarpeesta, erityisesti tiheimmän kannan alueilla. Ongelmallisia ovat erityisesti alueet, joilla tapahtuu paljon kolareita tai kertyy paljon vahinkoja erikoiskasviviljelmille.
Vakan alueen eli Mynämäen alueen, Maskun seudun, Kalannin seudun, Laitilan seudun, Vakka-Suomen ja Rymättylän-Merimaskun riistanhoitoyhdistysten alueella valkohäntäpeuran tiheystavoitteen alaraja on 19 yksilöä / 1000 hehtaaria ja yläraja 23, keskiarvo 21.
Varsinais-Suomessa kannan kasvua on pitkään pyritty hillitsemään myös muuttamalla verotusta naarasvoittoisemmaksi. Kannanarvioinnin puutteista johtuen verotustasoa ei ole toistaiseksi saatu riittävän korkeaksi kannan kasvun selkeäksi taittamiseksi.
Hirvikannan hoitotavoitteet säilytettiin lähes ennallaan. Nykyiset hirvikannat ovat pääosin tavoiterajojen sisällä tai hyvin lähellä niitä.
Vakan alueen riistanhoitoyhdistysten alueella hoitotavoitteeksi päätettiin seuraavasti: 2,8 (alaraja), 3,3 (yläraja), 1,7 (lehmä/sonni -suhde) ja jäävän kannan vasaosuus 20–30 prosenttia.
Varsinais-Suomen alueen hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen vuoden 2021 arvion perusteella suunnilleen samaa tasoa kuin vuotta aikaisemmin.
Tihein hirvikanta on Lounaiseen saaristoon sijoittuvalla hirvitalousalueella, jossa hirviä on arvioitu olevan 6,06 yksilöä / 1000 hehtaari maapinta-alaa, ja pienin Turun ja Loimaan välille sijoittuvalla alueella, noin 2,28 hirviyksilöä tuhannella hehtaarilla.
Susien aiheuttaman saalistuspaineen johdosta, joka on osalla aluetta voimistunut ja kohdistuu hirven vasoihin, päätettiin lehmä/sonni suhdetta nostaa kahdella hirvitalousalueella tasolle 1.7.
Hirvieläintavoitteet riistaneuvosto päätti äänestyksen jälkeen. Myös sidosryhmien mielipiteet ovat olleet vaihtelevia.
Maa- ja metsätalouden edustajat ja liikenneviranomaiset esittivät hirvikannan laskemista. Muut sidosryhmät pitivät vallitsevaa tilannetta pääosin hyvänä. Valkohäntäpeurakannan osalta kaikki sidosryhmät pitivät kannan leikkaamista tarpeellisena.
Asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla.
Valkohäntäpeurakannan arvion tarkentamiseksi on meneillään projekti, jossa kerätään peurahavaintoja metsästyksen yhteydessä kanta-arvion tarkkuuden parantamiseksi.