Suo­ma­lai­set ovat lä­het­tä­neet Tu­run yli­o­pis­ton Punk­ki­pank­ki-ke­räyk­seen jo 20 000 puu­ti­ais­ta tut­kit­ta­vak­si. Ke­räys jat­kuu vuo­den lop­puun as­ti, ja lop­pu­ke­säs­tä ke­räyk­seen toi­vo­taan ha­vain­to­ja eri­tyi­ses­ti ek­soot­ti­sem­mis­ta Hy­a­lom­ma- ja Der­ma­cen­tor-puu­ti­ai­sis­ta.

Näyt­tei­den mää­rit­tä­mi­sen ja kä­sit­te­lyn myö­tä tut­ki­joil­le on al­ka­nut muo­dos­tua alus­ta­vaa ku­vaa puu­ti­ais­ten esiin­ty­mi­sen mah­dol­li­sis­ta muu­tok­sis­ta.

– Ke­vääl­lä ja al­ku­ke­säs­tä saim­me erit­täin pal­jon tai­ga­punk­ki­näyt­tei­tä, ku­ten oli odo­tet­ta­vis­sa. Tämä laji läh­tee liik­keel­le heti lu­mien su­let­tua ja on var­sin ag­g­res­sii­vi­nen, mikä li­sää ih­mis­ten ja lem­mik­kien koh­taa­mi­sia sen kans­sa. Vai­kut­taa sil­tä, et­tä tai­ga­punk­kien kan­nat ovat vah­vis­tu­neet mo­nil­la alu­eil­la, mut­ta maan­tie­teel­li­set muu­tok­set esiin­ty­mi­sa­lu­eis­sa ei­vät näyt­täi­si ole­van mer­kit­tä­viä, ker­too Punk­ki­pank­ki-hank­keen vas­tuul­li­nen joh­ta­ja, lää­ke­tie­teel­li­sen en­to­mo­lo­gi­an do­sent­ti Jani Sor­mu­nen.

Tai­ga­punk­kien ak­tii­vi­suus vä­he­nee mer­kit­tä­väs­ti jo ju­han­nuk­sen jäl­keen, ja lop­puu mil­tei ko­ko­naan hei­nä­kuun ai­ka­na, mikä hel­pot­taa ti­lan­net­ta nii­den val­ta-alu­eil­la. Puu­ti­ai­set sen si­jaan jat­ka­vat ak­tii­vi­suut­taan syys-lo­ka­kuul­le saak­ka, ja esiin­ty­mis­pii­kit ha­vai­taan usein juu­ri elo-syys­kuus­sa. Kat­ta­van ko­ko­nais­ku­van saa­mi­sek­si tut­ki­joil­le on­kin tär­ke­ää, et­tä kan­sa­lai­set jat­ka­vat näyt­tei­den lä­het­tä­mis­tä myös lop­pu­ke­sän ai­ka­na.

– Jos näyt­teet pai­not­tu­vat voi­mak­kaas­ti ke­vää­seen ja al­ku­ke­sään, voi la­jien val­ta­suh­teis­ta ja esiin­ty­mi­sa­lu­eis­ta muo­dos­tua vää­ris­ty­nyt kuva, Sor­mu­nen to­te­aa.

Puu­ti­ais­kau­den lop­pu­puo­lel­la tut­ki­joi­ta kiin­nos­ta­vat run­saas­ti le­vin­nei­den la­jien li­säk­si myös Suo­mes­sa har­vi­nai­sem­mat puu­ti­ais­la­jit, joi­ta saat­taa ta­va­ta lop­pu­ke­sän ai­ka­na.

Näis­tä par­hai­ta esi­merk­ke­jä ovat Kri­min-Kon­gon ve­ren­vuo­to­kuu­me­vi­ruk­sen pää­a­si­al­li­si­na vä­lit­tä­ji­nä toi­mi­vat Hy­a­lom­ma-su­vun puu­ti­ai­set, sekä Bal­ti­as­sa ko­vaa vauh­tia poh­joi­seen le­vi­ä­mäs­sä ole­va Der­ma­cen­tor re­ti­cu­la­tus. Tut­ki­joi­ta kiin­nos­ta­vat eri­tyi­ses­ti ha­vain­not Hy­a­lom­ma-su­vun puu­ti­ai­sis­ta.

Kyl­mät tal­vet es­tä­vät Hy­a­lom­ma-su­vun puu­ti­ais­ten va­kiin­tu­mi­sen Suo­mes­sa li­sään­ty­vik­si po­pu­laa­ti­oik­si..

– Hy­a­lom­mat ovat erit­täin kiin­nos­ta­va ryh­mä koko Eu­roo­pan ta­sol­la, sil­lä ne ovat le­vi­ä­mäs­sä var­sin no­pe­as­ti ja le­vit­tä­vät va­ka­vaa Kri­min-Kon­gon ve­ren­vuo­to­kuu­me­vi­rus­ta. Nuo­ria yk­si­löi­tä saa­puu meil­le vuo­sit­tain run­saas­ti muut­to­lin­tu­jen mu­ka­na, mut­ta ne pys­ty­vät ke­hit­ty­mään uu­des­taan ve­ri­a­te­ri­aa et­si­vik­si ai­kui­sik­si vain läm­pi­mi­nä ke­si­nä. Esi­mer­kik­si ke­säl­lä 2024 ha­vait­tiin Hel­sin­gis­tä en­sim­mäis­tä ker­taa ai­kui­sia yk­si­löi­tä. Nämä voi­vat mah­dol­li­ses­ti sit­ten le­vit­tää vi­rus­ta pai­kal­li­siin isän­tä­e­läi­miin tai jopa ih­mi­siin, Sor­mu­nen ker­too.

– Hy­a­lom­ma-su­vun puu­ti­ai­sia löy­tyy usein eten­kin he­vo­sil­ta, jo­ten toi­vom­me eten­kin nii­den kans­sa työs­ken­te­le­vien ole­van eri­tyi­sen tark­ko­ja. Hy­a­lom­ma-puu­ti­ai­set ovat suu­ri­ko­koi­sia ja no­pei­ta. Par­hai­ten ne tun­nis­taa nii­den rai­dal­li­sis­ta ja­lois­ta. Der­ma­cen­tor re­ti­cu­la­tuk­sen puo­les­taan erot­taa par­hai­ten sen kir­ja­vas­ta sel­kä­kil­ves­tä, Sor­mu­nen to­te­aa.