Pro Argrian mukaan vadelman sato kypsyy poimintakuntoon heinäkuun loppupuolella.
Kasvuolosuhteet viljelykasveille ovat nyt hyvät, joskin vettä tarvitaan vielä. Sateita on vaikuttanut tulevan usein, mutta määrällisesti ne ovat paikoitellen jääneet melko pieniksi.
Kesäkuussa koko maassa on saatu sateita, jotka ovat tehneet hyvää kaikille viljelykasveille kasvukauden kuivahkon alun jälkeen. Sateet ovat tulleet rauhallisesti, jolloin kasvustot ovat pystyneet hyödyntämään saadun kosteuden hyvin. Myös lämpötilat ovat olleet sopivia.
Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan kasvuolosuhteet viljelykasveille ovat nyt hyvät, joskin vettä tarvitaan vielä. Sateita on vaikuttanut tulevan usein, mutta määrällisesti ne ovat paikoitellen jääneet melko pieniksi.
Viljat ovat tulleet tai tulossa tähkälle tai röyhylle eteläisestä Suomesta alkaen. Kevätrapsit ovat aloittamassa kukintaansa, ja kohta pellot kukkivat kirkkaan keltaisina. Myös aikaisimmat herneet ja härkäpavut kukkivat. Kuminan kukinta on juuri päättymässä. Sateet ovat vahvistaneet kasvua, ja kasvustot ovat nyt voimakkaan vihreitä, tiheitä ja reheviä.
Paikoitellen sateita on saatu jo liikaa, mikä on vaikeuttanut kasvustojen hoitotoimenpiteiden toteuttamista ajallaan, mutta toisaalta on myös alueita, etenkin muun muassa Varsinais-Suomessa, missä sateita kaivattaisiin lisää. Kasvukausi on valtaosassa maata noin viikon edellä tavanomaisesta.
Kasvustot ovat enimmäkseen tyydyttäviä tai hyviä. Parhaimpia ovat tällä hetkellä herne-, kaura- ja syysvehnäkasvustot. Heikoimpia ovat syysöljykasvit ja ruis, joiden kasvustot ovat harvoja ja epätasaisia, sekä rehuohra, joka on alkukasvukauden kuivien kasvuolosuhteiden takia paikoin kellastunut.
Rehevä kasvu ja kosteus ovat lisänneet kasvitautipainetta, ja myös lakoriski on suuri. Lisäksi rikkakasveja on paljon. Kevätöljykasvit ovat kärsineet tuholaisongelmista, kun ilmavirtausten myötä maahan on saapunut isoja määriä kaalikoita. Kaalikoin toukat ovat syöneet kasvulehtiä reikäisiksi ja tuhot ovat paikoin isoja. Myös rapsikuoriainen, joka on kevätrypsin ja -rapsin pahin tuholainen maassamme, on vioittanut kehittyviä kukkanuppuja.
Ensimmäinen säilörehusato on korjattu suurimmassa osaa maata, ja sadon määrä oli runsas ja laatu hyvä, joskin vaihtelua on eri alueilla. Varsinais-Suomessa ja paikoin Uudellamaalla sadot ovat olleet heikompia, koska sateet tulivat niille liian myöhään. Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja ovat voineet heikentää säilörehun laatua.
Nurmen kasvuun lähtö ensimmäisen niiton jälkeen on ollut sateiden ansiosta hyvää. Tosin lisää sateita kaivataan useilla alueilla seuraavan nurmisadon varmistamiseksi.
Mansikan kypsyminen avomaalla on edennyt joutuisasti juhannuksen lämpimien säiden ansiosta. Avomaalta kerätään jo joiltakin tiloilta mansikan pääsatoa maan eteläosissa, kun toisilla tiloilla on menossa varhaislajikkeiden alkusadon valmistuminen.
Avomaan mansikan itsepoimintakausi alkaa näinä päivinä ja mansikkaa alkaa olla koko ajan runsaammin tarjolla heinäkuuta kohden mentäessä. Mansikkakaudesta on odotettavissa pitkä alueellisten erojen, viileähkön sään sekä laajan lajikekirjon vuoksi.
Vadelmaa saadaan tällä hetkellä tunneliviljelmiltä. Avomaalla vadelma kukkii parhaillaan ja sato kypsyy poimintakuntoon heinäkuun loppupuolella. Myös herukkasato on valmistumassa heinäkuun lopussa. Uusi tulokas kotimaisessa marjavalikoimassa on hunajamarja (marjasinikuusama, haskap), jonka satokausi alkaa tällä viikolla Etelä-Suomessa.
Varhaisperunan ja varhaisvihannesten tarjonta lisääntyy kesän edetessä. Avomaan salaattien satokausi on alkanut lupaavasti. Viileä sää on suosinut salaattien lisäksi kaaleja, eikä satotappioita aiheuttavia helteitä ole ollut.