Maan rakenne ja ojituksen toimivuus korostuvat säiden vaihdellessa
Proagrian kasvutilannekatsauksen mukaan viljan puinnit ovat koko Suomessa loppusuoralla. Viimeisenä korjataan kauraa ja vehnää sekä öljykasveja. Viimeisiä puinteja ovat häirinneet paikalliset, kovat sateet, jotka ovat pehmentäneet pellot koneita kantamattomiksi.
Toisaalta syysviljoille ja säilörehunurmille sateet ovat olleet tervetulleita. Syysviljojen kylvöjä on haitannut maan kuivuus, mikä on tehnyt maan muokkauksen ja orastumisen haastavaksi. Kuivuuden aiheuttamia ongelmia on ollut eniten Etelä-Suomessa, varsinkin Varsinais-Suomessa.
Säilörehusatoa saatiin tällä kasvukaudella kohtalaisen hyvin. Kolmatta satoa on jo korjattu tai korjataan useissa maakunnissa. Eniten kolmatta satoa on korjattu Oulussa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella. Kolmas sato on ollut kohtalainen, mutta sato jäi niukaksi Hämeessä ja Varsinais-Suomessa kuivuuden vuoksi.
Syysviljat on saatu puitua koko Suomessa, ja kevätviljojen puinnit ovat aivan loppusuoralla. Puintikosteudet ovat olleet kohtalaisen matalia, mikä pitää kuivauskustannukset alhaisina. Öljykasveista on iso osa vielä puimatta erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Syysviljoista rukiin määrä ja laatu on ollut hyvällä tasolla, paitsi jo talven jälkeen pahoja vaurioita kärsineillä alueilla kuten Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Syysvehnästä tuli hyvä sato varsinkin pohjalaismaakunnissa. Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon alueella syysvehnä ei ollut kesän menestyjä, vaan jo alun alkaenkin heikot syysvehnät toivat heikon sadon.
Kevätviljoissa satotasot ja sadon laatu ovat olleet tänä vuonna kohtalaisen hyviä. Ohrasta ja kaurasta on saatu keskimääräinen sato lähes koko maassa. Kevätvehnän satotaso on ollut hyvä lähes koko vehnän viljelyalueella. Rypsin ja rapsin sato on ollut tyydyttävä koko maassa. Herneen sato on ollut pääosin kohtalaisen hyvä, sen sijaan härkäpavulla sadot jäivät heikoiksi.
Sokerijuurikkaasta on odotettavissa hyvä sato koko juurikkaan viljelyalueella, vaikka erityisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa olisi kaivattu enemmän vettä kasvukauden aikana. Perunasadosta odotettiin lähes normaalia, mutta elo-syyskuun sateissa perunaa hukkui paljon erityisesti Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.
Mennyt kasvukausi näytti jälleen, miten pitkä maa Suomi on. Sää oli hyvin vaihteleva eri puolilla Suomea. Kun osa maakunnasta sai vettä enemmän kuin tarpeen, oli alueita, jossa sateita ei saatu juurikaan koko kesänä. Tämän vuoksi maan rakenne ja ojituksen toimivuus korostuvat koko ajan enemmän. Kun maan rakenne on kunnossa, pelto kestää paremmin sään ääri-ilmiöitä. Satomäärältään mennyt kasvukausi on lähellä normaalia satoa. Ensi vuoden viljelysuunnittelussa haasteen tuovat sadon markkinahintojen heikko ennustettavuus sekä lannoitteiden ja energian korkea hinta.
Tuorevihannesten kuten jäävuorisalaattien, kiinankaalien, viherkaalien ja kukka- sekä parsakaalien viimeiset erät korjataan pelloilta näinä päivinä. Varastovihanneksista sipulinkorjuu on myös päättymässä. Muiden varastovihannesten kasvu on osittain vielä kesken. Varastokaalin, porkkanan ja muiden juuresten korjuu jatkunee lokakuun puoleen väliin asti. Varastovihannesten satotaso on ainakin kohtalainen ja osittain jopa erittäin hyvä. Satotasoon vaikuttaa keskikesän lämpimän jakson takia etenkin kastelu, mutta myös tuholaisten vähäinen esiintyminen.