Kihdin eteläpuolella selvin muutos
Saaristomeren tilan heikkeneminen on ulkosaaristossa paikoin pysähtynyt ja levämäärät kääntyneet laskuun Varsinais-Suomen Ely-keskuksen uusien selvitysten mukaan. Muutos on selvin Kihdin eteläosassa. Sisä- ja välisaaristossa vastaavaa muutosta ei ole havaittavissa.
Paikallinen ravinnekuormitus kyseisellä alueella on vähäistä. Muutoksen syynä saattaa olla pintavirtauksien vaihtelu.
Mallinnustulosten mukaan vuoden 2015 jälkeen Saaristomeren pintakerroksen nettovirtaus kääntyi etelään. Tämän seurauksena fosforia alkoi poistua pintakerroksesta kohti Itämeren pääallasta. Muutoksen syystä ei ole täyttä varmuutta, mutta se voi johtua ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Samaan aikaan myös klorofyllipitoisuus alkoi laskea Kihdin eteläosassa. Klorofyllipitoisuus kuvaa planktonlevien määrää ja se on keskeinen rehevöitymisen indikaattori vesienhoidon ja merenhoidon tila-arvioissa.
Meren virtauksilla on merkittävä vaikutus veden sekoittumiseen ja sitä kautta toteutuneeseen veden laatuun. Vesimassojen sekoittuessa vähäravinteisempi vesi saattaa korvata ravinteikasta pintavettä, niin kuin ulkosaaristossa näyttäisi paikoin käyneen. Valitettavasti vaikutus voi olla myös päinvastainen, kun hapettomilta pohjilta kumpuaa pintakerrokseen leville käyttökelpoista fosforia. Yhä matalammat alueet ovat muuttuneet hapettomiksi, mikä luo kasvavan riskin etenkin Saaristomeren sisäosille.
Sisäisen kuormituksen mekanismien ja virtauksissa tapahtuvien muutosten ymmärtäminen vaatii vielä lisätutkimusta, jotta toimenpiteitä voidaan valita ja kohdentaa oikein.
Varsinais-Suomen Ely-keskus on koordinoinut selvityshanketta Saaristomeritiedon vaikuttavuuden lisääminen, joka on saanut Varsinais-Suomen liiton myöntämää AKKE-rahoitusta. Alueen korkeakoulujen ja Suomen ympäristökeskuksen osaamisen yhdistämisellä pyritään löytämään uusia näkökulmia Saaristomeren rehevöitymishaasteeseen.