Hal­li­tuk­sen ke­hys­rii­hen pää­tök­set oli­vat roh­kei­ta. Kun maa on vaa­ral­li­sen vel­kaan­tu­nut ja kas­vua, joka hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me pal­ve­lut ra­hoit­tai­si, ei ole nä­ky­nyt 18 vuo­teen, oli­si sääs­tö­jen ja te­hos­ta­mi­sen tie ol­lut loo­gi­nen tapa jat­kaa. Unel­moi­mal­la, et­tä kas­vum­me te­ki­si joku muu.

Haa­vei­lu ei kui­ten­kaan ole vas­tuul­lis­ta po­li­tiik­kaa. Voi päät­tää vain sii­tä, mis­tä voi päät­tää. Suh­dan­tees­ta tai Trum­pin po­li­tii­kas­ta em­me pää­tä. Uk­rai­nan so­das­ta em­me pää­tä. Suo­mes­sa kas­vu syn­tyy yrit­tä­mäl­lä ja työl­lä. Ve­ro­te­taan siis nii­tä vä­hem­män. Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön mu­kaan in­ves­toin­neil­la työ­hön ja yri­tyk­siin on myös ra­hoi­tus.

An­si­o­tu­lo­ve­ro­tus ke­ve­nee noin 1,1 mil­jar­dil­la eu­rol­la, mikä vah­vis­taa ku­lut­ta­jan os­to­voi­maa. Tu­lo­ve­ron alen­nuk­ses­ta 525 mil­joo­naa eu­roa koh­dis­tuu pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le. Suo­mes­sa on yk­si maa­il­man ki­reim­piä ve­ro­tuk­sen prog­res­si­oi­ta ja jo 4500 eu­ron kuu­kau­si­tu­lo­jen jäl­keen ve­rot­ta­ja vie yli puo­let an­sai­tus­ta li­sä­eu­ros­ta. Ei ole ol­lut oi­keu­den­mu­kais­ta, et­tä ku­kaan mak­saa tie­naa­mas­taan li­sä­eu­ros­ta lä­hes 60 pro­sent­tia ve­ro­ja.

Suo­mel­la ei myös­kään ole va­raa me­net­tää kor­ke­as­ti kou­lu­tet­tu­jen osaa­jien työ­pa­nos­ta an­ka­ran ve­rop­rog­res­si­on vuok­si. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ylim­pien li­sä­ve­rop­ro­sent­tien las­ke­mi­nen mak­soi it­sen­sä ta­kai­sin. Suu­ri­tu­lois­ten ve­ro­tuk­sen kor­keim­pia mar­gi­naa­le­ja las­ke­taan kor­kein­taan 52 pro­sent­tiin 335 mil­joo­nan eu­ron edes­tä.

Hy­vä­tu­lois­ten ve­ro­tus on va­sem­mis­to­puo­lu­eil­le ai­na vai­kea asia. Loh­du­tuk­sek­si voi to­de­ta, et­tä kyl­lä val­tio edel­leen­kin ot­taa li­sä­työs­tä suu­rim­man osan. Alam­me näil­lä pää­tök­sil­lä lä­hes­tyä ve­ro­tuk­ses­sa vau­raan Ruot­sin ta­soa, jo­hon py­rim­me­kin.

Lap­sil­la on ol­ta­va va­raa ot­taa van­hem­pien­sa pe­rin­tö vas­taan. Vaik­ka pe­rin­tö­ve­ros­ta ei ko­ko­naan luo­vut­tu, mut­ta ala­ra­jaa nos­te­taan 20 000 eu­ros­ta 30 000 eu­roon ja pe­rin­tö­ve­ron mak­su­a­jal­ta mak­set­ta­vaa kor­koa alen­ne­taan vuo­des­ta 2026 al­ka­en 1,5 pro­sent­tiyk­sik­köä.

Ar­von­li­sä­ve­ro­tus­ta alen­ne­taan esi­mer­kik­si ruu­as­sa, lääk­keis­sä ja ra­vin­to­lois­sa. Yh­tei­sö­ve­ron ta­son las­ke­mi­nen 18 pro­sent­tiin tuo meil­le poik­keuk­sel­lis­ta kil­pai­lu­e­tua. Ve­ro­pää­tös aut­taa eri­tyi­ses­ti pk-yri­tyk­siä, joil­la ei vält­tä­mät­tä ole re­surs­se­ja hyö­dyn­tää ai­kaa ja vai­vaa vaa­ti­via ve­ro­vä­hen­nyk­siä. Pk-yri­tyk­sil­le jää tu­lok­ses­ta suu­rem­pi osa kas­saan in­ves­toin­te­ja ja toi­min­nan kas­vat­ta­mis­ta var­ten.

Il­mas­to­toi­mis­ta tär­kein on puh­taan siir­ty­män in­ves­toin­tien ve­ro­tu­en jat­ko sekä säh­kö- ja ve­ty­ver­kos­toi­hin pa­nos­ta­mi­nen. Fing­ri­din in­ves­toin­ti­tu­kea nos­te­taan mil­jar­dil­la eu­rol­la, jot­ta uu­det teh­taat ja lai­tok­set saa­daan kyt­ket­tyä lu­va­tus­ti verk­koon, mikä on tär­ke­ää esi­mer­kik­si Naan­ta­lin am­mo­ni­ak­ki­lai­tok­sen on­nis­tu­mi­sen kan­nal­ta.

Mi­nul­le tär­kei­tä ovat myös Saa­ris­to­me­ren oh­jel­man jat­ku­mi­nen, ra­vin­ne­kier­to­tu­en tek­no­lo­gi­a­neut­raa­lius, ra­vin­ne­tie­to­kan­ta­ko­kei­lu ja bi­o­kaa­su­tuo­tan­non in­ves­toin­nit, jot­ka kaik­ki vä­hen­tä­vät Itä­me­ren re­he­vöi­ty­mis­tä.

Olen iloi­nen, et­tä myös öl­jyn­tor­jun­ta­val­miu­teen saa­tiin li­sä­ra­hoi­tus var­jo­lai­vas­ton muo­dos­ta­es­sa va­ka­van ym­pä­ris­tö­u­han Itä­me­rel­le.

Vies­ti on sel­vä. Kan­nat­taa kas­vaa ja suo­jel­la Saa­ris­to­mer­ta.

Pau­li Aal­to-Se­tä­lä

Kan­sa­ne­dus­ta­ja

Unes­con Saa­ris­to­me­ri-vuo­den suo­je­li­ja