Sa­don­kor­juu­kau­den sää on ol­lut epä­va­kai­nen, ja sa­teet ovat kes­keyt­tä­neet puin­te­ja mo­neen ot­tee­seen. Myös sa­don val­mis­tu­mi­nen on vii­väs­ty­nyt, kos­ka elo­kuus­sa oli vain har­vak­sel­taan toi­vot­tu­ja au­rin­koi­sia pou­ta­päi­viä, to­de­taan Pro­ag­ria-kes­kus­ten tä­män kau­den vii­mei­ses­sä kas­vu­ti­lan­ne­tie­dot­tees­sa.

Puin­nit ovat vie­lä kes­ken, ja sa­don­kor­juu on ar­vi­oi­den mu­kaan 1–2 viik­koa jäl­jes­sä nor­maa­lis­ta. Eni­ten on pui­mat­ta ke­vät­rap­sia ja -ryp­siä, här­kä­pa­pua ja ke­vät­veh­nää. Sa­teet ovat vai­keut­ta­neet myös pe­ru­nan kor­juu­ta ja siir­tä­neet so­ke­ri­juu­rik­kaan nos­to­jen aloi­tus­ta.

Pro­ag­ri­as­sa ar­vi­oi­daan kas­vu­kau­den Suo­mes­sa ol­leen kui­ten­kin ko­ko­nai­suu­te­na var­sin suo­tui­sa ja sa­to­nä­ky­mät ovat hy­vät, sil­lä sa­tei­ta saa­tiin riit­tä­väs­ti ei­kä ko­et­tu voi­mak­kai­ta hel­le­jak­so­ja ku­ten Eu­roo­pas­sa laa­joil­la alu­eil­la.

Puin­tien ve­ny­mi­sen vuok­si ris­ki sa­don laa­dun hei­ken­ty­mi­sel­le on ol­lut suu­ri. Vii­mei­sis­sä puin­neis­sa puin­ti­kos­teu­det ovat ol­leet kor­kei­ta, mikä on li­sän­nyt mer­kit­tä­väs­ti kui­vaus­kus­tan­nuk­sia ny­kyi­sen kor­ke­an polt­to­öl­jyn hin­nan ai­ka­na. Osa vie­lä pui­mat­ta ole­vas­ta alas­ta voi jää­dä kor­jaa­mat­ta ko­ko­naan, jos sa­teet jat­ku­vat.

Ke­vät­vil­jois­ta oh­ran ja kau­ran puin­nit ovat pi­sim­mäl­lä, ja alas­ta on koko maas­sa pui­tu­na 85 pro­sent­tia. Ke­vät­veh­nän alas­ta 67 pro­sent­tia on saa­tu kor­jat­tua. Syys­veh­nän ja -ru­kiin puin­nit saa­tiin pää­o­sin val­miik­si elo-syys­kuun vaih­tees­sa.

Her­neen puin­nit ovat val­mis­tu­neet pää­o­sas­sa maa­ta. Her­ne­kas­vus­tot ovat kär­si­neet sa­tei­ses­sa sääs­sä, kas­vus­toa on ol­lut la­os­sa pal­jon ja pa­him­mil­la alu­eil­la alim­mat pa­lot ovat jo itä­neet. Här­kä­pa­pua on kor­jaa­mat­ta vie­lä noin 40 pro­sent­tia.

Ke­vä­töl­jy­kas­vien kor­juu on eden­nyt pi­sim­mäl­le Var­si­nais-Suo­mes­sa ja Uu­del­la­maal­la, mut­ta esi­mer­kik­si Ete­lä-Poh­jan­maal­la nii­den kor­juus­sa ol­laan vas­ta alus­sa. Kes­ki­mää­rin ke­vät­rap­sis­ta on kor­jat­tu noin 30 pro­sent­tia ja ke­vät­ryp­sis­tä vä­hän va­jaa 50 pro­sent­tia alas­ta.

Ke­vät­vil­jo­jen sa­to­nä­ky­mät ovat ol­leet pit­kin kas­vu­kaut­ta syys­vil­jo­ja pa­rem­mat. Syys­vil­jat kär­si­vät ke­vään ko­vas­sa kui­vuu­des­sa ja myös tal­vi har­ven­si kas­vus­to­ja. Ke­vät­vil­joil­le kas­vu­kau­si oli ar­me­li­aam­pi ja pe­las­ta­vat sa­teet ke­sä­kuus­sa saa­pui­vat juu­ri ja juu­ri ajois­sa.

Tä­hän men­nes­sä kor­jat­tu­jen oh­ran, kau­ran ja ke­vät­veh­nän sa­dot ovat ol­leet kes­ki­mää­räis­tä pa­rem­pia ja myös sa­don laa­tu on ol­lut hyvä. Heh­to­lit­ra­pai­not ovat ol­leet vii­me vuo­sia kor­ke­am­pia, mut­ta val­ku­ais­pi­toi­suu­det ma­ta­lam­pia.

Mark­ki­na­ti­lan­teen ja kus­tan­nus­pai­neen ta­kia vil­je­lyä to­den­nä­köi­ses­ti kes­ki­tet­tiin hy­vä­kun­toi­sil­le pel­to­loh­koil­le ja epä­var­mim­mat loh­kot jä­tet­tiin pois tuo­tan­to­kas­vien vil­je­lys­tä. Vil­je­lys­sä oli myös uu­sia sa­toi­sam­pia, jos­kin myö­häi­siä la­jik­kei­ta.

Säi­lö­re­hu­nur­met kas­voi­vat hy­vin. Re­hu­nur­mis­ta on kor­jat­tu kol­mas sato noin puo­lel­ta alas­ta, ja näyt­tää sil­tä, et­tä joil­la­kin ti­loil­la pääs­tään kor­jaa­maan vie­lä Suo­men olo­suh­teis­sa har­vi­nai­nen nel­jäs sato. Ko­ko­nais­sa­don mää­rä on ol­lut kes­ki­mää­räis­tä pa­rem­pi ja sa­don laa­tu on ol­lut hyvä.

Pe­ru­nan kor­juu­kau­si al­koi elo–syys­kuun vaih­tees­sa. Vii­me viik­ko­jen run­saat sa­teet uh­kaa­vat hei­ken­tää pel­to­jen kan­ta­vuut­ta ja osa pe­ru­nois­ta voi jää­dä maa­han kor­jaa­mat­ta. Sa­dos­ta en­na­koi­daan kes­ki­mää­räis­tä.

So­ke­ri­juu­rik­kaan nos­tot ovat al­ka­neet. So­ke­ri­juu­ri­kas on kas­va­nut hy­vin ja ta­sai­ses­ti kas­vu­kau­den olo­suh­teis­sa. Sato ar­vi­oi­daan kes­ki­mää­räis­tä pa­rem­mak­si, jos­kin so­ke­ri­pi­toi­suu­det ovat ma­ta­lah­ko­ja run­saas­ti sa­tei­ta saa­neil­la alu­eil­la.

Sa­don­kor­juun vii­väs­ty­mi­nen ja run­saat sa­teet ovat vai­keut­ta­neet syys­kyl­vö­jen te­ke­mis­tä. Syys­ru­kiin kyl­vö­a­lan en­na­koi­daan pie­ne­ne­vän 10 pro­sent­tia ja syys­veh­nän lä­hes 20 pro­sent­tia vii­me kau­teen ver­rat­tu­na. Eni­ten alat pie­ne­ne­vät Var­si­nais-Suo­mes­sa ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la.

Syy­söl­jy­kas­ve­ja saa­tiin kyl­vöön lä­hes suun­ni­tel­lus­ti, mut­ta eten­kin Var­si­nais-Suo­mes­sa ala pie­ne­nee noin 30 pro­sent­tia vii­me kau­des­ta.

Syys­vil­jo­jen oras­tu­mi­nen ja syy­söl­jy­kas­vien tai­met­tu­mi­nen on ol­lut hy­vää riit­tä­vän kos­teu­den an­si­os­ta. Tu­ho­lai­sis­ta ei ole juu­ri­kaan ol­lut on­gel­mia.

Syys­muok­kauk­set ovat eden­neet vas­ta vä­hän sa­don­kor­juun vii­väs­ty­mi­sen ja run­sai­den sa­tei­den ta­kia sekä mah­dol­li­ses­ti myös polt­to­ai­neen kor­ke­an hin­nan vuok­si. Val­ta­o­sa pel­to­a­las­ta jää sän­gel­le tai ke­rää­jä­kas­vil­le tal­ven ajak­si, ja kes­ki­mää­rin vain va­jaa 20 pro­sent­tia alas­ta ke­vyt­muo­ka­taan tai kyn­ne­tään syk­syl­lä.