Sari Honkasalo
Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan kaupungin uuden, vuoteen 2026 ulottuvan strategian, joka otetaan käyttöön heti ensi vuoden talousarvion pohjaksi.
Strategiaa laadittaessa on otettu huomioon eri tahojen esille tuomia näkökantoja, esimerkiksi myös henkilöstölle, kaupunkilaisille ja yrityksille tehtiin kysely.
Strategian päämäärinä ovat vahva talous, tyytyväiset, hyvinvoivat kuntalaiset ja yritykset sekä kestävä elämäntapa.
Taloudessa menot ja tulot pidetään tasapainossa, veroprosentti on kilpailukykyinen seudullisesti ja valtakunnallisesti, investointitaso kestävä ja väestönkasvua tukeva ja toiminta ja palvelut tehokkaita.
Esimerkiksi taloudelliset panostukset kohdennetaan kestävään kaupunkikehittämiseen, hyvinvointiin ja yritysten toimintaedellytysten edistämiseen.
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ylläpidetään ennaltaehkäiseviä palveluita, kannustetaan kuntalaisia kattavien liikunnan, kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden piiriin sekä kehitetään kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Naantali toimii strategian mukaisesti vastuullisesti ympäristön hyväksi. Lähiympäristö ja luonto huomioidaan kaavoituksessa ja rakentamisessa, ja Saaristomerta suojellaan konkreettisin toimenpitein.
Naantali pyrkii maltilliseen kasvuun. Strategian mukaan eri kaupunginosia kehitetään kasvumahdollisuudet ja palveluverkko huomioiden. Kaavoituksellisena tavoitteena on 150–250 asukasta eli 150 asuntoa vuodessa.
Etätyöläisiä houkutellaan joustavilla asumisratkaisuilla ja niiden markkinoinnilla, ja suhtaudutaan myönteisesti vapaa-ajan asuntojen muuttamiseksi vakituisiksi asunnoiksi.
Elinvoimaa parantaakseen kaupunki tukee bio-, energia-, cleantech- ja kiertotalousklusterin syntymistä alueellisessa yhteistyössä sekä toteuttaa alan työpaikkojen syntymistä tukevaa maanhankintaa ja investointeja.
Jotta palvelut olisivat sujuvia, on tavoitteena ottaa käyttöön kestävä palvelutuotannon monituottajuusmalli, joka on yhdistelmä omasta tuotannosta, seutukuntayhteistyöstä ja ostopalveluista.
Vahvaa saaristobrändäystä toteutetaan niin asumisessa kuin matkailussa. Saariston asumisen ja matkailun edellytyksiä tuetaan investoimalla alueen infrastruktuuriin muun muassa kehittämällä saariston julkista liikennettä ja etsimällä siihen uusia ratkaisuja. Asumiseen suunnitellaan uusia merellisiä asuinalueita ja tutkitaan myös vuokra-asumisen lisäämistä saaristoon.
Kaupungin edunvalvonnan kärjessä ovat E18-tieliikenneyhteyden rahoituspäätöken edistäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja työpaikkojen turvaaminen Naantalissa, raideliikenteen edistäminen sekä Naantalin saaristokunta-aseman säilyttäminen ja saariston edunvalvonta.
Valtuuston ryhmäpuheenvuoroissa kiitettiin strategian avointa laatimista ja konkreettista sisältöä, ja toivottiin että se ei jäisi pöytälaatikkoon vaan että sitä käytetään jatkossa pohjana kaikessa päätöksenteossa.
Valtuusto hyväksyi kokouksessaan myös yhdyskuntatekniikan investointeihin määrärahamuutokset, jotka vähentävät teknisen lautakunnan investointimäärärahoja kuluvalle vuodelle yhteensä 85 000 euroa.
Rymättylän Kirkkotien saneeraukseen varattu 130 000 euroa poistettiin kuluvalta vuodelta, koska laadittu katusuunnitelma on hallinto-oikeuden käsiteltävänä eikä hanketta ehditä enää kilpailuttamaan ja toteuttamaan vuonna 2022.
Naantalin Aurinkoisen viereen sijoittuvan Ruotupihan kunnallistekniikan rakentamiseen puolestaan hyväksyttiin 45 000 euron lisämääräraha. Tarve johtuu rakennuskustannusten noususta.
Lisäksi hyväksyttiin hallintopalveluihin 130 000 euron lisämääräraha, jolla kaupunki avustaa Naantalin Musiikkijuhlasäätiötä. Säätiö tarvitsi kertaluonteisen avustuksen saadakseen kuluvan vuoden talouden tasapainoon. Kuluvan vuoden menot toteutuivat suunnitellusti, mutta lipunmyynti jäi tavoitteesta reilusti, koska ihmiset olivat vielä koronapandemian jälkeen varovaisesti liikkeellä.
Hyväksyttiin kauppakirja, jolla kaupunki myy Naantalin Satama Oy:lle sen vuokraamalla alueella sijaitsevan 200 neliön varastorakennuksen 180 000 euron kauppahinnalla.
Paikkakunnalta pois muuttaneen Elina Mälkiän (vihr.) tilalle valtuustoon nousi vihreiden ensimmäinen varavaltuutettu Liisa Äikäs. Valtuusto valitsi hänet myös Mälkiän tilalle vaalilautakuntaan valtuustossa toimitettavia suhteellisia vaaleja varten.
Paikkakunnalta pois muuttaneen Saara Paanasen (ps.) tilalle valtuustoon nousi Juha Eura. Valtuusto valitsi Paanasen tilalle jäseneksi kaupunginhallitukseen aiemmin varajäsenenä olleen Sari Outisen, ja varajäseneksi puolestaan Minna Euran. Tekniseen lautakuntaan Paanasen tilalle jäseneksi valittin Anniina Stockfelt.