Vapaus on nuorelle uusi ja erityinen asia. Vain vapaus tehdä omia valintoja on ovi itsenäiseen aikuisuuteen. Vapaus ei ole kuitenkaan voima, jota tulee käyttää väärin. Sitä tulee kunnioittaa ja arvostaa kuin vanhaa ystävää.
Vapaus tuo mukanaan aina vastuuta. Vastuuta omista vapauden myötä tehdyistä päätöksistä ja valinnoista, jotka useimmiten liittyvät opiskeluun, työelämään ja ihmissuhteisiin. Vapautta seuraa aina vastuu omista tekemisistä.
Mitä ovat vapaus ja vastuu, jos eivät käsi kädessä kulkevat itsenäisyyden pilarit? Ne pitävät meitä pystyssä vaikeimpinakin aikoina. Ne toimivat tukena meille, kun seinät kaatuvat ympärillämme. Ne ovat meidän ystäviämme, eivät vihollisiamme.
Vapauden ja vastuun myötä nuoruus on usein täynnä epävarmuutta, hataria askeleita ja oman polun etsimistä. Nuoruus on vaikeaa. Se sattuu, se nostaa korkealle ja tiputtaa kovaa maan pinnalle. Nuoruus on odottamatonta, siihen ei voi valmistautua tai edes varautua. Se iskee päin kasvoja, ja se satuttaa.
Samalla nuoruus on myös kaunista. Se valmistaa elämään, ja muistuttaa ajoista, joista ei pääse muuhun suuntaan kuin ylös. Monet ovet tuntuvat olevan avoinna. Siksi nuoruus on tärkeä aika ihmisen elämässä.
Lisäksi on lohduttavaa muistaa se, että nuoret eivät ole yksin. Nuorta ihmistä ei ole hyvä jättää yksin. Vaikka nuoret ovat itsenäisiä ja vapaita tekemään asioita ja ottamaan niistä vastuun, nuoruuteen kuuluu myös se, että vastuuta jaetaan. Nuorta ei tule jättää yksin kantamaan paineiden ja vastuun taakkaa.
Toivottavaa olisi, että jokaisella nuorella olisi elämässään ainakin yksi turvaa tuova aikuinen, johon tukeutua vaikeuksien edessä ja joka toimii majakkana pimeinä hetkinä.
Nuoruuden polkua ei siis toivottavasti tarvitse kulkea yksin. Oman polun löytäminen on haastavaa ja joskus se tuntuu haasteista suurimmalta.
Minä esimerkiksi olin nuorempana varma siitä, että halusin olla eläinlääkäri. Nojasin siihen ajatukseen koko tulevaisuuteni. Muutamaa vuotta myöhemmin halusinkin olla jotain muuta. Ajatus pelotti ja tärisytti sitä maailmaa, jonka olin itselleni rakentanut. Ymmärsin kuitenkin sen olevan täysin normaalia. Ymmärsin, että ei ollut kiellettyä muuttaa mieltä ja unelmia.
Tunsinkin ylpeyttä siitä, että uskalsin muuttaa suunnitelmia, enkä tyytynyt muottiin, jonka olin joskus itselleni muovannut. Ymmärsin vihdoin olevani vapaa päättämään suunnasta, jonka elämälleni haluan.
Nuoruus on etuoikeus. Saamme silloin elää ensimmäistä kertaa lapsuuden rajojen ulkopuolella. Vaikka meihin joskus sattuu, ei yrittänyttä laiteta. Me nousemme vaikeuksista vahvempina ja vastuullisempina kuin ennen. Lukiovuodet ovat rohkaisseet minua ja tehneet minusta vahvemman oman elämäni kulkijan.
Nuoruuden antama vapaus ja sen tuoma vastuu ovat asettuneet vuosien myötä tasapainoon, ja odotan innolla, mitä elämällä on minulle tarjottavaa. Nuoret, muistakaa tehdä rohkeasti itsenne näköisiä valintoja ja iloitkaa elämän antamista mahdollisuuksista vastuuta unohtamatta. Nuoruus eletään vain kerran!
Tilda Saine
Mynämäen lukion abiturientti
Nuorten kulmasta -sarja tarjoilee Mynämäen lukiolaisten näkökulmia maailmaan. Nuoret lukiolaiset ovat kirjoittaneet tekstejä alun perin osana äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaan.