Sepelkyyhkyn metsästys alkaa torstaina 10.8. Sepelkyyhkysaalis on pitkään ollut tasaisessa kasvussa ja on Suomen runsaslukuisin saalislaji.
Sepelkyyhkysaalis on viime vuosina noussut yli 300 000 lintuun vuodessa. Suurimmat kyyhkysaaliit saadaan Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sepelkyyhky on sopeutunut hyvin muuttuneeseen viljely- ja kulttuurimaisemaan ja ne ovat nykyään tavallinen näky myös taajamien pihapiireissä ja puutarhoissa.
Sepelkyyhkyn metsästyskausi on kiivas ja lyhyt, koska suurin osa sepelkyyhkyistä muuttaa etelään jo syyskuun aikana.
Lyijyhaulien käyttökielto tuli voimaan tänä keväänä vesistöjen ja kosteikkojen läheisyydessä. Lyijyhauleja ei saa käyttää 100 metriä lähempänä vesistöjä ja kosteikkoja ja kielto koskee kaikkea metsästystä. Vaikka kyyhkyjen metsästys tapahtuu yleensä peltojen laidoilla kuivalla maalla, metsästäjien tulee muistaa ottaa varoetäisyydet huomioon.
Sepelkyyhky on pieni ja kevyt lintu ja sen ampuminen onnistuu hyvin esimerkiksi teräshaulipatruunoilla.
Runsaat kannat ja helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet kyyhkyn metsästäjien suosikiksi. Jahti ei vaadi laajoja erämaita tai kallista kalustoa. Sepelkyyhky metsästetään peltojen laidoilta tai metsiköistä peltojen läheisyydestä.
Sepelkyyhky voi saada useita poikueita kesässä, joten osalla sepelkyyhkyistä on pesintä kesken metsästyskauden alkaessa. Metsästys pitääkin kohdistaa sepelkyyhkyparviin, koska ne koostuvat poikasista ja pesinnän lopettaneista linnuista.
Sepelkyyhkyparvissa tai yksittäisinä lintuina voi esiintyä myös rauhoitettu uuttukyyhky. Kooltaan pienemmältä uuttukyyhkyltä puuttuu siipien valkoiset laikut ja lentotapa on erilainen.