Metsästäjäliitto vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista, kanta-arvion epäloogisuuksien poistamista sekä kulukorvauksen maksamista DNA-näytteiden keruusta.
Liitto toteaa tiedotteessaan, että kuluvan vuoden keväällä syntyneet pennut mukaan lukien susia voi olla Suomessa jopa yli 500. Ruotsissa kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen raja-arvo on 300 sutta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kesäkuussa julkistetun suden kanta-arvion mukaan kokonaan Suomen puolella elävien susilaumojen määrä on kasvanut Suomessa noin 11 prosenttia. Susireviirejä on todennäköisimmän arvion mukaan 59–64, joista pentuelaumoja on 44 ja parien reviirejä 17.
– Metsästäjäliiton mukaan raportoitukin kanta mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen Ruotsin tapaan, vaikka kanta-arviossa on kyseenalaisuuksia, vaatii Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Susia on Luken mukaan Suomessa maaliskuussa 2024 ollut 277–321 kappaletta. Metsästäjäliitto muistuttaa susikannan olevan kanta-arvion ajankohtana kevättalvella vuodenkierrosta pienimmillään, ennen kuin uudet pennut keväällä syntyvät, ja haluaakin, että vuodensisäinen vaihtelu on huomioitava paremmin viestittäessä susikannan suuruudesta.
Metsästäjäliitto kummeksuu siitä, että susikanta on kanta-arvioiden perusteella ollut miltei muuttumaton jo kolmen vuoden ajan. Tutkimusten mukaan susikanta voi kuitenkin vuosittain kasvaa ilman metsästystä hyvissä olosuhteissa jopa 30 prosenttia. Myös arkipäivän havainnot viime vuosien ajalta kertovat susikannan vahvistumisesta.
– Paikalliset havainnot ilmentävät kanta-arviota kohtaan tunnettua epäluottamusta. Esimerkiksi Salon seudulla on tältä keväältä havainnot kolmesta pentuelaumasta ja lisäksi yhdestä parireviiristä. Näiden neljän reviirin sijasta kanta-arviossa on merkitty alueelle yksi reviiri, toteaa Silpola.
Metsästäjäliiton mielestä säännöllisellä metsästyksellä voitaisiin Suomessakin ylläpitää susien ihmisarkuutta niin, että susien lukuisat pihakäynnit ja metsästyskoirien raatelut saataisiin vähenemään.
Metsästäjäliitto pitää tärkeänä susien DNA-näytekeruun kattavuuden parantamista, jotta kanta-arvioiden laatu ja luotettavuus saadaan nostetuksi uskottavalle tasolle. Lisäämällä kohdennetusti DNA-näytteiden keruuta ja näytemäärää voitaisiin varmistaa, onko reviirillä pari tai pentuelauma. DNA-keräys on keskeisessä osassa myös koirasusien määrittämisessä.
Suden DNA-näytteistä merkittävä osa on vapaaehtoisten henkilöiden keräämiä. Metsästäjäliitto on esittänyt, että DNA-näytteistä tulisi maksaa näytteiden kerääjille 75–100 euron näytekorvaus kattamaan keruutyön kustannuksia, muun muassa merkittäviä polttoainekuluja. Näytteiden kerääjille kertyy jopa tuhansia ajokilometrejä kauden aikana.
Metsästäjäliitto arvioi, että kannustinkorvauksella motivoitu näytteiden kerääminen todennäköisesti toisi kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja pentuelaumoja.