Sydänliitto julkaisi uuden Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelun, josta on mahdollista tarkistaa Suomen sekä sen jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen sydänturvallisuuden taso. Lisäksi palvelu tarjoaa toimintaohjeita sydänturvallisuuden parantamiseksi. Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljän eri sydänturvallisuuden osa-alueen yhteistuloksesta.
Erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille suunnatun palvelun tarkoituksena on konkretisoida ja tuoda kuntien sydänturvallisuus näkyväksi sekä toimia työkaluna sydänturvallisuuden parantamiseksi.
– Vaikka kunnat eivät ole yksin vastuussa oman alueensa sydänturvallisuudesta, niillä on mahdollisuus toimia aktiivisina sydänturvallisuuden viestijöinä ja asian omistajina niin kuntalaisten kuin paikallisten yritysten ja yhteisöjen suuntaan. Toivomme sydänturvallisuuden olevan yhä useammin osa kuntien turvallisuussuunnitelmia tai hyvinvointikertomuksia, Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto sanoo.
Sydänturvallisuuden taso muodostuu tällä hetkellä neljästä eri mittarista. Ne kuvaavat sydäniskurien määrää, niiden sijoittelua sekä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta alueella ja näiden yhteisvaikutusta alueen sydänturvallisuuteen. Lisäksi mukana on ensiapukoulutusten suhteellista määrää kuvaava apumittari.
Suomen 309 kunnasta korkeimmat sydänturvallisuuden tasot palvelun avauspäivänä saavuttavat Kustavi, Kannonkoski ja Rautavaara. Hyvinvointialueista Keski-Suomen hyvinvointialue on sydänturvallisin.
– Kustavin ykkössija saaristokuntana saattaa yllättää. Kärkikunnat selittyvät sillä, että mittaristo kuvaa kunnan varautumista sydänpysähdystilanteisiin nimenomaan maallikkoelvytyksen kautta, jonka merkitys on kuitenkin kaikkein kriittisin.
Tällä hetkellä mittaristo painottaa vahvasti sydäniskurien määrää ja harkittua sijoittelua sydänturvallisuuden tason laskennassa. Jatkossa tavoitteena on saada parempi käsitys asukkaiden elvytysvalmiuksista sekä dataa erityisesti yläkoululaisten saamasta elvytysopetuksesta.