Jesse Ranta
Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitettiin tiistaina.
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous päättää muun muassa kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä.
Kirkolliskokoukseen valittiin seuraavalle nelivuotiskaudelle 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Arkkihiippakunnasta kirkolliskokoukseen valittiin kahdeksan maallikkoedustajaa ja neljä pappisedustajaa. Kirkolliskokouksen uusi toimikausi alkaa 1.5.
Kirkolliskokoukseen valittiin alustavan laskennan mukaan kahdeksan maallikkoedustajaa. Vakan alueelta valittiin Tommy Björkskog Naantalista (kok.+sit.).
Kirkolliskokoukseen oli ehdolla 79 arkkihiippakunnan maallikkoa. Maallikoiden äänestysprosentti kirkolliskokousvaalissa oli 89,5. Vuonna 2020 vastaava prosentti oli myös 89,5. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja olivat seurakuntien luottamushenkilöt (941 äänioikeutettua maallikkoa).
Kirkolliskokoukseen oli ehdolla 24 arkkihiippakunnan pappia. Pappien äänestysprosentti arkkihiippakunnassa oli 58,3. Vuoden 2020 vaaleissa äänestysprosentti oli 66,9. Pappisedustajien vaalissa äänioikeutettuja olivat arkkihiippakunnan papit (612 pappia).
Tuomiokapitulin ohella hiippakunnan toisena hallintoelimenä toimii hiippakuntavaltuusto. Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.
Hiippakuntavaltuustoon valittiin 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä. Vakan alueelta maallikkojäseneksi valittiin Irmeli Vainio Merimaskusta (kok.+sit.) ja Antti Lahdenperä Taivassalosta (kok.+sit.).
Pappisjäseneksi valittiin mynämäkeläinen Uudenkaupungin kirkkoherra Juhana Markkula (Sillanrakentajat).
Hiippakuntavaltuustoon oli arkkihiippakunnasta ehdolla 90 maallikkoa ja 34 pappia. Hiippakuntavaltuuston uusi toimikausi alkaa 1.5.