Anneli Perkiö
Ensimmäisiä kevätkylvöjä päästiin aloittamaan huhtikuun puolessa välissä suotuisimmilla alueilla Etelä- Suomessa. Laajemmin kylvötyöt käynnistyivät vappuviikolla ja ne ovat sujuneet rivakasti poutaisen sään ansiosta. Etelä-Suomessa noin 60 prosenttia kylvöistä on saatu valmiiksi.
ProAgrian kasvutilannekatsauksen mukaan kevättyöt ovat noin 5–10 päivää edellä tavallisesta, vaikka kylmät yöt ja viileä sää ovat hidastaneet kasvukauden etenemistä. Ensimmäiset kylvökset ovat silti jo oraalla.
Pellot ovat kuivuneet pinnasta, mutta syvemmällä maassa on ollut kuitenkin vielä märkää ja kylmää. Toisaalta taas uhkana on liika kuivuminen. Sateet olisivat tarpeen etenkin syysviljoille ja rehunurmille sekä puutarhakasveille.
Varhaisperunan istutukset on saatu valmiiksi huhtikuun puolella, vaikka kylmyys onkin hidastanut perunan kehitystä. Kesä- ja talviperunan istutuksia aloitetaan tällä ja ensi viikolla.
Syysviljojen, nurmien ja kuminan talvehtiminen näyttää onnistuneen pääosin hyvin kovasta pakkastalvesta huolimatta. Syysvehnä- ja ruiskasvustoissa on silti paikoin aukkoja. Syysvehnä on kärsinyt ruista pahemmin.
Syysöljykasvien kasvustot ovat paikoitellen joko tuhoutuneet täysin tai jääneet hyvin harvoiksi. Vaihtelu on ollut suurta samankin alueen sisällä.
Syyskylvöisten kasvien osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on noin 5 prosenttia. Niiden satopotentiaali on kuitenkin kevätkylvöisiin nähden isompi, ja ne ovat hyviä kasveja lisäämään vähentämään paljaan maan aikaa, eroosioriskiä ja ravinteiden huuhtoutumista.
Rypsin ja herneen viljelyalat ovat lisääntymässä noin 5–20 prosenttia edellisvuoteen nähden. Myös kuminan, kevätrapsin ja härkäpavun viljely lisääntyy hieman. Eniten on kuitenkin kiinnostusta viherlannoitusnurmien ja maanparannuskasvien lisäämiseen viljelykiertoon. Niiden alat lisääntyvät arvioiden mukaan 10–50 prosenttia edellisvuoteen nähden.
Viljan tämänhetkisen heikon markkinahinnan ja voimakkaasti kasvaneiden tuotantokustannuksien vuoksi viljan viljelyä korvataan vähemmän tuotantopanoksia vaativilla kasveilla koko maassa.
Avomaan vihannesten kylvöt ja istutukset on jo osin tehty. Huolena on kuivuus. Monella viljelmällä on huoli myös hallantorjunta- ja kasteluveden saannista, sillä joki- ja järvivesien pinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla.
Varmuudella ei voida vielä sanoa, miten marja- ja hedelmäkasvustot ovat talvehtineet. Mansikkakasvustot ovat kuitenkin lähteneet kasvuun tavallista aikaisemmin. Kasvihuoneista on jo saatu poimittua ensimmäisiä mansikoita myyntiin. Herukoiden kukkasilmut ovat avautuneet maan etelä- ja keskiosissa.