Kurjenrahkan kansallispuistossa pääsee kulkemaan myös lastenrattaiden kanssa.
Katri Lehtola
Kansallispuistojen käyntimäärät ylittivät viime vuonna ensi kertaa neljän miljoonan rajan. Kansallispuistojen käyntimäärissä onkin noustu uudelle tasolle, jolle ei näy alamäkeä.
Kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen kasvoi käyntimääriä voimakkaammin: kasvua oli 19 prosenttia verrattuna vuoteen 2020. Kansallispuistovierailun perinteiset syyt - luontoelämykset ja luonnon puhtaus, maisemat ja käynnin hyvinvointivaikutus - nousevat entistä vahvemmin esille kävijätutkimuksista.
Metsähallitus julkaisi tiedot viime vuoden käyntimääristä kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja eräissä muissa suosituissa, seurannan piirissä olevissa kohteissa. Kansallispuistoissa vierailtiin vähän yli 4 miljoonaa kertaa ja retkeilyalueilla 559 800 kertaa. Verrattuna vuoteen 2020 kansallispuistokäyntien nousu oli 2 prosenttia, mutta vuoteen 2019 nähden peräti 25 prosenttia.
– Vuonna 2020 kansallispuistojen käyntimäärissä tehtiin ennätyksellinen hyppy. Vuosi 2021 osoitti, että kyse ei ollut ensimmäisen pandemiavuoden ilmiöstä. Vuoden 2020 ensikertalaiset ovat tulleet jäädäkseen. Kun tulevina vuosina kansainväliset matkailijat palaavat entisin tai korkeammin määrin, notkahdusta kansallispuistojen suosioon tuskin tulee, toteaa luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Vakan alueella Kurjenrahkan kansallispuistossa tilastoihiin 77 600 ja Selkämeren kansallispuistossa 95 300 vierilua. Muista käyntikohteista Mietoistenlahdella tilastoitiin 6800 kävijää.
Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 306,1 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus 2 420 henkilötyövuotta. Vaikutus jakautuu epätasaisesti eri maan osien ja eri yritysten välillä. Vaikutukset ovat suurempia matkailualueilla, joissa viipymä on pidempi ja palveluita enemmän.
Suurin kasvu käyntimäärissä oli Lapissa ja Koillismaalla, kun taas etelän kohteissa oli laskua verrattuna vuoteen 2020. Käyntimäärät Etelä-Suomessakin olivat kuitenkin korkeampia kuin pandemiaa edeltävänä aikana.
Etelän käyntimääriä verotti luminen talvi, sillä etelän kohteissa vain harvoissa ylläpidetään latuja ja muita talvireittejä. Myös kesähelle vähensi käyntejä erityisesti etelän sisämaassa.
Kansallispuistojen merkitys suomalaisten liikuttajana on korostunut pandemian aikana. Kansallispuistoissa liikuttiin lihasvoimin 43,6 miljoonaa kilometriä mikä vastaa 1087 kierrosta maapallon ympäri. Liikkumistapoja on monia: keskimääräinen patikkamatka oli 8, pyöräilymatka 20 ja purjehdus- tai melontamatka 25 kilometriä. Kuntoilun rinnalla kävijätutkimuksissa korostuvat hyödyt mielenterveydelle.
Asiakastyytyväisyys oli korkea: 4,38 asteikolla 1‒5. Asiakkaat saivat mitä tulivat hakemaan: luonnon rauhaa, ainutlaatuisia maisemia sekä hyvinvointia itselleen. Monissa kansallispuistoissa oli myös ehditty parantaa retkeilypalveluja Metsähallituksen Luontopalvelujen saaman erillisrahoituksen turvin, mikä lisäsi asiakastyytyväisyyttä.
Fakta
Suosituimmat kansallispuistot vierailujen mukaan:
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto lähes 700 000 käyntiä
Urho Kekkosen kansallispuisto 446 300 käyntiä
Nuuksio 314 500 käyntiä
Koli, Oulanka ja Pyhä-Luosto jatkavat pistesijoilla.