Teija Uitto
Marinin hallitus pyrkii lisäämään kotimaisen kalan tarjontaa ja luomaan uusia työpaikkoja kala-alalle. Ohjelma on nyt edennyt lausuntokierrokselle.
Ohjelma parantaa kalankasvatuksen asemaa, mutta ammattikalastajien mielestä se ei huomioi heitä:
– Ohjelma ei kalastajia auta. Hylkeiden ja merimetsojen kannan pienentämiseen pitäisi saada jotain keinoja, kustavilainen kalastaja Jari Nieminen sanoo.
Nieminen on toiminut ammattikalastajana kokopäiväisesti yli 20 vuotta ja jo sitä ennen osa-aikaisesti. Kustavissa on enää alle kymmenen kalastajaa.
– Veljenpoika on nuorimpia kalastajia tällä alueella, mutta kyllä kalastajien keski-ikä alkaa olla aika korkea.
Nieminen arvelee, että alalle on vaikea saada nuoria, kun saalismäärät ovat vähentyneet.
– Toisaalta on sellainen olo, ettei kukaan suuria saaliita enää odotakaan. Kuhafilekään ei taida mennä enää kovin hyvin kaupaksi. Eiväthän nuoret syö luonnon kalaa, kun kalan pitää olla ruodoton.
Jari Nieminen käy merellä joka päivä. Yleensä verkossa on haukea, kuhaa, särkeä ja ahvenia.
– Merimetsot ovat jo lähteneet muuttomatkalle, mutta hylkeet ovat alkaneet käydä enemmän verkoilla, hän kertoo irrotellessaan kaloja verkosta.
Kalat hän toimittaa lähiseuduille. Tällä kertaa saalis päätyy Uuteenkaupunkiin.
Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen Kustavista näkee Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa paljon hyvää.
– Kotimaisen kalan edistämisohjelmalla todellakin tavoitellaan merkittävää lisäystä sekä kotimaisen kalan tuotantomääriin että tuotannon arvoon muiden hyötyjen ohella. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin monia asioita, muun muassa enemmän työntekijöitä.
Kala-alalla kausiluonteiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat tavallisia, pienissä tuotantoyksiköissä ei yleensä pystytä tarjoamaan kokoaikaisia työtehtäviä. Skytén-Suominen sanoo, että tuotannon lisääminen helpottaisi kausityösuhteiden muuttamista kokoaikaisiksi tai ympärivuotisiksi.
– Ohjelma tai tavoite itsessään ei kuitenkaan synnytä yhtään uutta työpaikkaa. Niiden määrä on sidoksissa alan ikuisuuskysymykseen eli siihen saadaanko ympäristölupia, jotka mahdollistavat suuremman kalamäärän kasvatuksen, hän korostaa.
Kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvitus on nykyisellään kallista ja aikaa vievää. Luvan lisäksi uuden tuotannon markkinoille saaminen vie sekin aikansa.
– Lainvoimaisen ympäristöluvan lisäksi täytyy rakentaa laitos ja ruokakalan tuotantosyklihän kestää 2– 3 vuotta. Hetkessä ei tavoitteita saavuteta ja vuosi 2027 on lähellä, mutta ehkäpä ohjelma taas vie muutaman askeleen eteenpäin, Skytén-Suominen toteaa.
Suomisten Lännenpuolen Lohi Oy käy parhaillaan läpi lupaprosessia, jotta kalankasvatusta voitaisiin lisätä.
Irja Skytén-Suominen muistuttaa, että kalankasvatusala on omatoimisesti ottanut laajassa mitassa käyttöön ympäristötehokkaita teknologioita ja käytänteitä. Hänen mielestään on hyvä, että hallituksen ohjelmassa ympäristöratkaisuille luodaan myös kannusteita.
– Kannusteiden luominen on virkaportaissa vielä pahan kerran kesken.