Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa jättiputkien torjuntayhteistyötä Varsinais-Suomessa neljättä kesää. Haitallista vieraskasvilajia on torjuttu 12 yhteistyökunnan alueella vuodesta 2019 lähtien, ja nyt on alkamassa toiseksi viimeinen torjuntakausi.
Luonnonsuojeluliitto toivoo hyvin alkaneen jättiputken torjunnan jatkuvan yksityismailla ja kuntien kohteilla myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Yhteistyössä mukana olevat kunnat ovat Raisio, Naantali, Masku, Mynämäki, Laitila, Lieto, Paimio, Aura, Pöytyä, Marttila, Koski TL ja Loimaa. Torjuntatiimit tekevät jättiputken torjunta- ja seurantatyötä sekä kuntien että yksityisten maanomistajien omistamilla maa-alueilla.
– Tiimiläiset sopivat yksityisten maanomistajien kanssa etukäteen torjuntatyölle sopivan ajankohdan. Mikäli maanomistaja ei ole kotona tiimiläisten ensimmäistä kertaa koputtaessa oveen, jättävät he käynnistään tiedoksi yhteydenottolapun. Haitallisten vieraslajien torjuntaa tehdään aina maanomistajan luvalla, painottaa vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.
Tiimiläiset torjuvat jättiputkia joko kaivamalla kasvit juurineen tai niittämällä ja peittämällä yhtenäisiä kasvustoja. Seurattavia ja torjuttavia kohteita työlistalla on yhteensä yli 270 ja torjuttava pinta-ala kattaa useita hehtaareja.
Työ on hidasta ja fyysisesti vaativaa. Monet kohteet sijaitsevat hankalassa maastossa, kuten jyrkkien joenuomien varsilla.
Jättiputket ovat Suomen haitallisimpia vieraslajeja ja ne lukeutuvat myös EU:n haitallisten lajien listalle. Vieraslajilain mukaan maanomistaja ei saa kasvattaa tai päästää jättiputkia ympäristöön. Maanomistajat suhtautuvat jättiputkien torjuntaan myönteisesti, sillä jättiputket uhkaavat suomalaisen luonnon lisäksi myös ihmisten terveyttä.
Jättiputki voi muodostaa kasvupaikkansa pintamaahan jopa yli kymmenen vuotta kestävän siemenpankin. On mahdollista, että osalla torjuntakohteista jättiputkia kasvaa myös sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliiton nykyinen vieraslajihanke päättyy vuoden 2023 lopussa. – Toivomme, että mahdollisimman monen kohteen maanomistaja sitoutuu seuraamaan ja tarvittaessa jatkamaan hyvään vauhtiin päässyttä torjuntatyötä myös hankkeen jälkeen. Lopulta haitallisten vieraslajien hävittäminen on maanomistajan velvollisuus, toteaa hankekoordinaattori Titta Vikstedt.
Mikäli jättiputkikasvuston torjuminen omatoimisesti ei esimerkiksi terveyden puolesta onnistu, voi torjunnan ostaa vaikkapa palveluna.
– Vieraslajien torjuntapalvelua voi tiedustella esimerkiksi viherrakennusalan yrityksiltä. Suomessa on myös kuntia, jotka hoitavat hävittämisen pyydettäessä myös yksityisen maanomistajan mailta, sillä sieltä ne ennen pitkää saattavat levitä myös muualle, lisää Markus Seppälä.