Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa syyskuun alussa pohjoisempana Suomea, mutta samaan aikaan muuallakin maassa aloitetaan hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille. Vahtimismetsästyksen tavoitteena on vähentää sato- ja liikennevahinkoja.
Varsinainen hirven metsästysaika alkaa 12.10. koko Suomessa. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 28.9. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa syyskuun alusta alkaen, mutta ajavan koiran käyttäminen on kiellettyä 27.9. saakka.
Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 34 007 hirven, 59 035 valkohäntäpeuran, 674 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.
Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan metsästyksen jälkeen jäävä hirvikanta kasvoi edellisvuoteen nähden noin kuusi prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 84 000 hirveä.
Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–90 500 yksilön talvikantaan. Pääosalla hirvitalousalueista hirvitiheys on asetetun tavoitteen mukainen.
Hirvikannan kasvun seurauksena pyyntilupamäärä nousi koko maassa noin yhdeksän prosenttia, mutta Varsinais-Suomessa se pienentyi.
Hirvikantaa on viime vuosina pienennetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja alkavan syksyn hirven pyyntilupamäärä koko maassa on noin kolmanneksen pienempi kuin viisi vuotta sitten.
Valkohäntäpeurojen kanta keskittyy lounaiseen Suomeen, ja kantaa on viime vuosina pienennetty tehostetulla metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli viime talvena noin 117 000 valkohäntäpeuraa. Valkohäntäpeurakanta pienentyi 11 prosenttia viimevuotisesta, ja laskua oli erityisesti tiheimmän kannan alueella Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla.
Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on noin 16 prosenttia edellisvuotta pienempi, mutta tiheimpien kantojen alueella tavoitellaan edelleen kannan leikkaamista.
Syksyiset säät ja pimeys lisäävät hirvieläinonnettomuuden riskiä liikenteessä. Eläinten liikkuminen vilkastuu syksyllä muun muassa kiima-aikojen ja talvilaitumille siirtymisen vuoksi. Syksyllä myös työmatkaliikenne ajoittuu usein aamu- ja iltahämärän aikaan.
– Etenkin pienten hirvieläinten metsästys kannattaa kohdentaa tunnetuille korkean kolaririskin alueille ja aloittaa heti syyskuun alussa, jotta eläimiä on liikenteessä vähemmän loppusyksyllä. Syksyllä autoilijoiden kannattaa lisätä tarkkaavaisuutta hirvieläinvaroitusalueilla, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.